Osaamispassien sähköiset versiot löytyvät amospiste.fi-sivulta.
****
Kun maahanmuuttanut valmistuu ammatillisesta koulutuksesta hän on oppinut samat ammattitaidot kuin suomea äidinkielenään puhuva. Työnhakuvaiheessa maahanmuuttaneet jäävät kuitenkin altavastaajan asemaan koska heikomman suomenkielentaidon vuoksi he eivät osaa ja pysty kertomaan omasta osaamisestaan. Omista taidoistaan pitää osata sekä kirjoittaa työhakemukseen että kertoa sujuvasti työhaastattelussa. Nämä kielelliset haasteet luovat esteitä heidän työllistymiselleen koska rekrytoijat eivät saa selvää kuvaa hakijan taidoista.
Kasvavassa työvoimapulassa on tärkeää että saamme kaikki osaavat ammattilaiset töihin huolimatta heidän suomenkielentaitotasostaan. On myös tärkeää että ammatillisesta koulutuksesta valmistuneet maahanmuuttaneet työllistyvät osaamisensa perusteella eikä rekrytointitilanteessa suomenkielentaitotaso nouse keskiöön. Osaamispassi (pdf) on yksi keino saattaa maahanmuuttaneet samalle viivalle suomalaisten kanssa.
Osaamispassi hyödyntää työnhakijaa ja rekrytoijaa
Osaamispassi (pdf) on työllistymiseen tarkoitettu ansioluettelon tapainen dokumentti joka voi olla joko konkreettinen vihkonen tai sähköinen asiakirja.
Osaamispassi kertoo erityisesti maahanmuuttaneiden ammatillisesta osaamisesta ja lisäksi siinä on arvio ihmisen suomenkielentasosta ja työelämäntaitojen hallinnasta. Ansioluettelon tapaan osaamispassin alussa on työnhakijan perusesittely kuvineen yhteystietoineen harrastuksineen ja tulevaisuuden toiveineen (sivu 1).
Passin täyttää ja kohdat arvioi opettaja yhdessä opiskelijan kanssa. Osaamispassiin tulee arvion tehneen opettajan yhteystiedot jolta rekrytoija saa hakijasta lisätietoja. Opettajan yhteystiedot ja allekirjoitus myös lisäävät osaamispassin luotettavuutta.
Osaamispassi auttaa sekä työnhakijaa että rekrytoijaa: Passin avulla työnhakija voi viestiä omista taidoistaan ilman että kielitaidon merkitys korostuu. Rekrytoija saa totuudenmukaisen kuvan maahanmuuttaneen työnhakijan osaamisesta ja muun muassa arvion missä ja millaisissa työkohteissa hän voi työskennellä.
Osaamispassin ensimmäinen versio on tehty toimitilahuoltajille. Osaamispassiin on nostettu toimitilahuoltajan ammatissa tarvittava ydinosaaminen näkyväksi ja ammattiosaamisen taso arvioidaan värikoodein (sivu 2). Värikoodi kertoo miten hyvin työnhakija osaa tehdä työtä. Ammatillisessa osaamisessa ei arvioida hakijan suomen kielen taitoa vaan ammatillista osaamista.
Kielitaito kehittyy työyhteisössä
On tärkeää miettiä mikä on oikeasti ammatissa tarvittavan suomenkielen taitotaso. Työelämässä maahanmuuttaneen suomenkieli myös kehittyy yleensä nopeasti.
Toimitilahuoltajan työssä tarvittavan suomenkielen taito vaihtelee eri siivouskohteissa. Siihen miten hyvää suomenkielen taitoa tarvitaan vaikuttaa se kuinka paljon joutuu olemaan asiakkaan kanssa vuorovaikutuksessa. Siivouskohteissa on usein myös muita työntekijöitä joilta maahanmuuttanut saa apua vuorovaikutustilanteisiin. Osaamispassissa (pdf) arvioidaan lisäksi sitä missä eri siivouskohteissa työnhakijan osaaminen riittää työskentelemään (sivu 3).
Työelämässä pärjätäkseen on työntekijällä oltava riittävät työelämätaidot. Osaamispassiin nämä toimitilahuoltajalta vaadittavat työelämätaidot arvioidaan hymynaamoin. Lisäksi passiin kirjoitetaan työnhakijan vahvuuksia. Vahvuuksissa hyödynnetään opiskelijan työelämässä oppimisen jaksolla työelämästä nousseita asioita.
Nopeita vinkkejä yhteiseen arkeen
Osaamispassissa (pdf) on myös hyviä ja helppoja käytännön vinkkejä työnantajalle yhteiseen arkeen maahanmuuttaneen työntekijän kanssa (sivu 4). Maahanmuuttaneilla työpaikan saanti ei vielä varmista sitä että rekrytointi on onnistunut vaan ensiarvoisen tärkeään merkitykseen nousee hyvä perehdytys.
Perehdytys auttaa työntekijää omaksumaan työtehtävät sekä kiinnittää hänet osaksi työyhteisöä. Tähän on varattava riittävästi aikaa. On tärkeää ottaa maahanmuuttanut mukaan työyhteisöön. Suomen kielen taito kehittyy vain kun sitä pääsee käyttämään työyhteisössä. Lisäksi työpaikalla tarvitaan ymmärrystä eri kulttuurista tulevista työntekijöistä.
Osaamispassin monet hyödyt
Opiskelijan tutkintotodistuksen perusteella on vaikeaa selvittää hakijan osaamistasoa jos hänen suomen kielitaito on heikko. On kaikkien etu että hakijan osaaminen ja työkohteessa vaadittava osaaminen saadaan kohtaamaan.
Osaamispassia voidaan hyödyntää eri aloilla eikä se ole hyödyllinen pelkästään maahanmuuttajien keskuudessa. Osaamispassia voi hyödyntää opintojen etenemisen ja uusien opiskelijoiden osaamisen kartoittamisessa. Työelämässä sitä voidaan hyödyntää työntekijöiden osaamisen arvioinnissa.
Työvoimapula on valtaisa ja toisaalta samaan aikaan yritysten on hankala löytää osaavaa työvoimaa. On tärkeää miettiä mitä osaamista työntekijöiltä vaaditaan ja tarvitseeko kaikilla työntekijöillä olla samaa osaamista. Voisimmeko ajatella että työyhteisössä löytyy tarvittavaa osaamista ja työntekijät täydentävät osaamisellaan toisiaan? Yleisesti on keskusteltu paljon osatyökykyisten työllistymisestä johon näkisin osaamispassin olevan loistava väline työllistymistä ajatellen.
Osatutkintokoulutuksella etua vähän koulutetuille naisille
Maahanmuuttaneille suunnattua osatutkintokoulutusta tulisi kehittää ammatillisessa koulutuksessa. Tutkinnon osat tulisi miettiä yhdessä työelämän kanssa. Osatutkinnon muodostaminen pelkästään ammatillisiin tutkinnon osiin ei riitä vaan tarvitaan myös osaamista työelämätaidoissa. Opiskelujen aikana opiskelija tarvitsee suomenkielen opetusta. Osatutkintokoulutusta voisi suunnata erityisesti vähän koulutetuille maahanmuuttaneille äideille joiden työllistyminen sekä suomenkielen oppiminen on ollut haasteellista.
Vuoropuhelu ammatillisen koulutusorganisaation ja työelämän kanssa on tärkeää. Työvoiman ja opiskelijoiden kohtaamiseen on syytä lähteä kehittämään uusia keinoja. Osaamispassi on yksi keino mutta on syytä lähteä miettimään myös muita keinoja. On tärkeää saada opiskelija heti valmistumisen jälkeen työelämään.
Osaamispassin taustaa
Osaamispassin kehittäminen liittyi matkailu- ja ravitsemisalan ylemmän ammattikorkeakoulun Wellness- palveluliiketoiminnan koulutusohjelmassa tehtyyn opinnäytetyöhön (theseus.fi). Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Savon koulutuskuntayhtymän hallinnoima Ammattiosaajat maailmalta – moninaistuva työelämä -hanke (AMOS). Hankkeessa kehitetään kulttuurisen taustan ja matalamman suomen kielen taitotason omaavan opiskelijan polkua yhdenvertaiseksi muihin opiskelijoihin nähden.
Artikkelin kirjoittaja Piia Nissinen toimii Savon ammattiopistossa puhtauspalvelualan lehtorina ja on mukana Ammattiosaajat maailmalta – moninaistuva työelämä -hankkeessa.