Nyt kipinöi! Työturvallisuus on kone- ja tuotantotekniikassa perusjuttu. Kuva: Savon ammattiopisto.
Juttusarjassa tutustutaan ammatillisten oppilaitosten kone- ja tuotantotekniikan englanninkieliseen koulutukseen kolmesta näkökulmasta. Tässä osassa käydään kysymässä, mitkä ovat opettajien tunnelmat Savon ammattiopiston Kuopion ja Varkauden kampuksella.
Uuden aloitus on jännittävä hetki. Kun viisitoista vuotta suomeksi opettanut lehtori vaihtaa opetuskielensä englanniksi ja alkaa luotsata monikulttuurista ryhmää, syke saattaa hetkellisesti nousta. Aluksi arki voi olla haasteellista opettajallekin. Oikeanlaisella tuella kaikki onnistuvat omassa roolissaan.
Samaan aikaan, kun syksyllä 2025 saapui opiskelijoita ympäri maailmaa Outokumpuun, lehtori Juha Kauhanen aloitti myös ensimmäistä kertaa englanninkielisen kone- ja tuotantotekniikkaryhmän opettajana Savon ammattiopistolla Varkaudessa. Samanlaiseen tehtävään valmistautui jännittynein tunnelmin tutoropettaja Timo Puhakka Kuopion kampuksella.
– Oma kielitaito oli ehdottomasti haaste, Juha ja Timo lausuvat suoraan. Saimme onneksi englannin kielen sparrausta kielten opettajalta, sillä yhtäkkiä opetuskielen vaihtaminen toiseksi vaati tietenkin ponnistuksia. Kielitaidon sparraaminen ei liittynyt vain kielen tuottamiseen, vaan piti myös oppia kuuntelemaan uudella tavalla. Ryhmässä niin opettajat kuin opiskelijatkin puhuivat nimittäin englantia, joka ei ole juuri kenenkään äidinkieli, muutamaa lukuun ottamatta. Englanti oli siis miltei aina värittynyt jollakin aksentilla. Meidän omamme mukaan lukien, Juha ja Timo nyökyttelevät viitaten rallinenglantinakin tunnettuun kielimuotoon.
– Kielen lisäksi opettajan on myös hyvin tärkeää saada kulttuurikoulusta, sillä kulttuurin vaikutuksen ymmärtäminen on oleellista. Vaikka ohjaamme työskentelemään suomalaisen kulttuurin mukaisesti, niin ryhmän opiskelijoiden kuin opettajienkin on ymmärrettävä muita kulttuureja.
– Keskinäinen kunnioitus on hyvä lähtökohta. Vaikka opettaja ei ole kaveri, yksilöitä on huomioitava ja esimerkiksi nähtävä, mistä asioista opiskelijan kanssa on hyvä puhua kahden kesken ryhmän sijaan. On myös tärkeää seurata, kuinka ryhmäläiset kommunikoivat keskenään.
Aito vuorovaikutus syntyy, kun on luottamusta. Juha ja Timo huomasivat, että aluksi omia ajatuksia ei juuri jaettu. Mutta nyt luottamusta on alkanut syntyä.
– Luottamus näkyy arjessa siinä, että ovi käy, opettajan luokse tullaan juttelemaan. Keskusteltavat asiat saattavat liittyä henkilökohtaiseen elämään tai oppimiseen. Opiskelijat ovat myös vapautuneet antamaan palautetta opetuksesta ja esittämään kehitysehdotuksia, mikä on ehdottoman hyvä asia, Timo ja Juha toteavat tyytyväisinä.
Konkreettista tukea – kaikille
Englanninkielisten opiskelijoiden haasteet liittyvät enimmäkseen arkiasioiden järjestämiseen, taloudellisiin pulmiin, lupiin ja maahanmuuttovirastoon liittyviin asioihin. Kulttuurin vaikutus näkyy myös viranomaisasioiden hoitamisessa: isojakin päätöksiä saatetaan tehdä lyhyemmällä suunnitelmajänteellä, kuin mihin Suomessa on totuttu.
– Selvitän tutoropettajana paljon asioita yhteistyössä maahanmuuttajatiimin, kollegoiden koulutuspäällikön ja koulutussihteerin kanssa, sillä byrokratiaan liittyviä asioita on paljon, ja se vie aikaa Timo kertoo. Opettajan on tärkeää pyytää ja saada tukea organisaation jäseniltä, ja tähän navigointiin tarvitaan resurssikartta. Suuressa talossa saattaa kestää, ennen kuin ymmärtää, mistä ja keneltä tarvittava tieto löytyy vai pitäisikö soittaa suoraan Migrille. Olisi myös hyvä, jos tulevaisuudessa saataisiin esimerkiksi Wilman lomakkeet englanniksi, sillä se oikaisisi monta mutkaa.
Kielitukea tarvitsevat ja saavat kaikki, niin opiskelijat kuin opettajatkin.
– Opiskelijat saavat tukea tietenkin suomen kielen oppimiseen. Meillä on tosi aktiiviset kielenopettajat ja teemme heidän kanssaan paljon yhteistyötä. Tukea on aina tarjolla myös meille opettajille, ja esimerkiksi englannin opettajan saa vaikka työsaliin mukaan katsomaan, Timo kiittelee. Myös tiimissä käymme paljon läpi opiskelijoiden oppimiseen liittyviä asioita.
– Joo, kyllä omaa kieliosaamista on ollut pakko kehittää paljon esimerkiksi sanaston kannalta, Juha komppaa. Kone- ja tuotantotekniikan opetuksessa ihan perusosaamiseen liittyy noin 500 standarditermiä, jotka oli otettava haltuun englanniksi, sillä opiskelijoiden on osattava termistö ja ymmärrettävä tehtävänannot. Sakky on pilottioppilaitoksena myös kehittänyt jo neljän vuoden ajan englanninkielisiä opetusvideoita esimerkiksi hitsauksesta Cavitar ArcLess Academy -tiimin kanssa. Videoissa näkee selkeästi opetettavan asian käytännössä, ja tästä materiaalista onkin ollut paljon hyötyä englanninkielisen ryhmän kanssa.
Opetuksen arjessa konkretia onkin paras käsikassara. – Kyselemme opiskelijoilta aktiivisesti ja konkretisoimme asioita. Pyydämme kertomaan esimerkiksi työkalun käyttötarkoituksen meneillään olevassa tilanteessa, yhdistämme sanastoa ja konkretiaa toisiinsa ja korostamme, että työtä ei voi aloittaa, ellei ymmärrä tehtävää. Tähän on kehittynyt eräänlainen pausetus-menetelmä, jossa pysähdytään hetkeksi kertaamaan, että toimitaan oikein. Sillä varmistetaan, että työn voi aloittaa, sillä ymmärtäminen on tietenkin myös turvallisuusasia. Jos esimerkiksi laikka ei ole oikein kiinni, laite ei pelkästään rikkoonnu, vaan se on vaarallinen käyttää.
Sakky on pilottioppilaitoksena kehittänyt jo neljän vuoden ajan englanninkielisiä opetusvideoita esimerkiksi hitsauksesta Cavitar ArcLess Academy -tiimin kanssa. Videoissa näkee selkeästi opetettavan asian käytännössä.
Turvallisuusasiat ovatkin kone- ja tuotantotekniikassa todella tärkeitä aivan kaikille alan opiskelijoille. Niiden varmistaminen ja muistutteleminen on osa opettajan perustyötä. – On tärkeää noudattaa turvallisuusohjeita. Niitä kysellään, niistä muistutetaan, niiden noudattamista seurataan ja niihin ohjataan kädestä pitäen. Rikkinäiset hanskat vaihdetaan ja suojalasit laitetaan päähän samalla tavalla, olipa opiskelija kotoisin mistä tahansa.
Kone- ja tuotantotekniikan englanninkieliset opiskelijat ovat kokonaisuudessaan edistyneet hyvin. Juha ja Timo toteavat, että oma onnistuminen tuntuu hyvälle.
– Totta kai omaa alaa on aivan eri asia opettaa toisella kielellä, mutta kyllä se haaste kannatti ottaa vastaan. Jos aloittaa englanninkielisen ryhmän kanssa, kielen puhumista ja kulttuuriosaamista kannattaa tietenkin prepata. Pitää kuitenkin muistaa, että eivät opiskelijatkaan puhu täydellisesti, että eikun vain rohkeasti puhumaan oli miten ralliviäntöö tahansa!
– Opiskelijatkin ovat antaneet palautetta. He arvostavat sitä, että puhumme englantia, vaikka kielioppi ei menekään aina ihan oikein. Olemme huomanneet, että meidän esimerkkimme madaltaa opiskelijoiden kynnystä puhua suomea juuri sillä tasolla, millä he osaavat.
Kyllä, rallinenglannilla tekee vaikka mitä. Myös pieniä ihmeitä.
Jutun ovat tuottaneet yhteistyössä Talent Hub Eastern Finland -hankkeen ammatilliset oppilaitokset.
Teksti:
- Sari Väänänen ja Soilimaria Korhonen, Savon ammattiopisto
- Maarit Paaso ja Mervi Keinänen, Riveria
- Mirja Iskanius, Ylä-Savon ammattiopisto
Lue myös muut englanninkielisen kone- ja tuotantotekniikan juttusarjan osat:
- I’m happy to be Riveria student! | Savon ammattiopisto
- Miten työn ja tekijän sijaan meillä olisi työntekijä? | Savon ammattiopisto
Ammatilliset oppilaitokset kouluttavat ammattilaisia metalliteollisuuden alalle. Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon opiskelijoista tulee esimerkiksi koneistajia, levyseppähitsaajia, asentajia tai tuotannon työntekijöitä. Itä-Suomessa kolmessa ammatillisessa oppilaitoksessa on myös kone- ja tuotantotekniikan ryhmiä, joissa opetuskieli on englanti. Englanninkielisiä ryhmiä opiskelee Riverialla Outokummun yksikössä, Savon ammattiopistolla Kuopiossa ja Varkaudessa sekä Ylä-Savon ammattiopistolla Iisalmessa.
Talent Hub Eastern Finland -hankkeen tavoitteena on, että kansainväliset opiskelijamme työllistyvät Itä-Suomeen ja tuntevat olevansa tärkeä osa itäsuomalaista elämänmenoa. Autamme opiskelijoita tutustumaan suomalaiseen työelämään ja yritystoiminnan mahdollisuuksiin, rakentamaan verkostoja, oppimaan kieltä sekä löytämään harjoittelu- ja työpaikkoja. Talent Hub Eastern Finland -hanke antaa tukea myös yrityksille esimerkiksi työntekijöiden löytämiseksi ja kieli- ja kulttuuritietoisuuden lisäämiseksi.
