Mikä ihmeen Eurooppalainen viitekehys ja EVK?

Mies- ja naisopiskelija seisovat vierekkäin.

Tiedätkö, mitä tarkoittaa Eurooppalainen viitekehys? Entä onko siitä usein käytetty lyhenne EVK sinulle tuttu? Vaikka voisi luulla, että käsitteellä viitataan eurooppalaisiin käytöstapoihin ja lyhenne kuulostaa lähes samalta kuin puhujan asennoitumista kuvaava lyhenne EVVK, kyse on kuitenkin jostakin aivan muusta, nimittäin kielitaidon kuvauksesta. Eurooppalainen viitekehys on kehitetty yhtenäistämään kielten opiskelua, opetusta ja arviointia Euroopassa. Viitekehyksessä on kuusi taitotasoa:

Perustason kielenkäyttäjä

  • A1   Perustarpeet ja hyvin tutut aiheet yksinkertaisin ilmaisuin
  • A2   Sosiaalinen kanssakäyminen ja lyhyt kerronta

 

Itsenäinen kielenkäyttäjä

  • B1   Selviytyminen kielialueella arkielämässä
  • B2   Säännöllinen vuorovaikutus syntyperäisten kanssa

 

Taitava kielenkäyttäjä

  • C1   Monipuolinen ja tehokas kielellinen ilmaisu
  • C2   Virheetön, täsmällinen ja sopiva kielenkäyttö vaativissa tilanteissa

 

 

Kielitaitotasot Eurooppalaisen viitekehyksen mukaan

Eurooppalaisessa viitekehyksessä kielitaidon matalin taso on A1. Tällä tasolla kielenkäyttäjä tuntee perussanastoa ja tavallisia ilmauksia. Hän ymmärtää ja tuottaa erittäin lyhyitä, yksinkertaisia lauseita. Hän osaa esittäytyä, vastata muutamiin itseään koskeviin kysymyksiin ja kysyä vastaavat kysymykset muilta.
mmattitaitoa.

Kielitaidon matalin taso on A1 ja korkeimmat C1 ja C2.

Kielitaitotasolla A2 kielenkäyttäjä ymmärtää hidasta ja selkeää puhetta sen verran, että hän selviytyy arkipäivän tai työelämän rutiininomaisista tilanteista. Hän pystyy kuvailemaan omaa taustaansa, lähiympäristöään ja välittömiä tarpeitaan. Hän ymmärtää lyhyitä, yksinkertaisia tekstejä, jotka käsittelevät tuttuja, konkreettisia aiheita. Hän osaa kirjoittaa itselleen tarpeellisia lyhyitä tekstejä.

Kielitaitotasolla B1 kielenkäyttäjä pystyy seuraamaan selkeällä yleiskielellä esitettyä puhetta tai selostusta yleisistä asioista. Hän kykenee osallistumaan aloitteellisesti keskusteluun, perustelemaan mielipiteitä ja selittämään suunnitelmia. Hän ymmärtää selkeällä yleiskielellä kirjoitettujen testien pääasiat ja osaa hakea tietoa. Hän osaa kirjoittaa yksinkertaisen asiatekstin konkreettisista ja osin abstrakteista aiheista.

Kielitaitotasolla B2 kielenkäyttäjä ymmärtää normaalitempoista puhetta ja tekstien pääasiat, kun puhe tai teksti käsittelevät yleisiä aihepiirejä. Hän selviää melko hyvin virallisissa ja epävirallisissa puhetilanteissa. Hän pystyy kirjoittamaan yksityisiä ja puolivirallisia tekstejä ja esittämään ajatuksiaan yhtenäisinä kokonaisuuksina. Viestiminen on niin sujuvaa, että hän pystyy säännölliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa.

Viitekehyksessä kielitaidon korkeimmat tasot ovat C1 ja C2. Näillä kielitaitotasoilla kielenkäyttäjä ymmärtää kaikenlaista normaalitempoista puhetta ja monimutkaisia tekstejä. Hän puhuu ja kirjoittaa selkeästi ja sujuvasti erilaisista aiheista. Kieliopin ja sanaston hallinta on varmaa lähes kaikissa tilanteissa.

 

Kielitaidon osa-alueet

Perinteisesti kielitaito jaetaan neljään osa-alueeseen: tekstin ymmärtämiseen, kirjoittamiseen, puheen ymmärtämiseen ja puhumiseen. Tekstin ymmärtämisestä ja kirjoittamisesta käytetään myös nimitystä kirjallinen kielitaito. Vastaavasti puheen ymmärtämistä ja puhumista kutsutaan suulliseksi kielitaidoksi. Toisaalta on mahdollista puhua myös vastaanottavasta kielitaidosta, jolloin tarkoitetaan tekstin ja puheen ymmärtämistä sekä tuottavasta kielitaidosta, jolloin tarkoitetaan kirjoittamista ja puhumista.

Vastaanottava kielitaito kehittuu tuottavaa kielitaitoa nopeammin.

Luotettava kielitaitoarvio edellyttää, että arvioinnissa on huomioitu kaikki kielitaidon neljä osa-aluetta. On tavallista, että kieltä opiskeltaessa kielitaidon osa-alueet kehittyvät eri tahtiin, ja vain harvalla kielenoppijalla kaikki kielitaidon osa-alueet kehittyvät tasaisesti. Yleensä on kuitenkin niin, että vastaanottava kielitaito kehittyy tuottavaa kielitaitoa nopeammin.

 

Kielitaitovaatimukset ammatillisessa koulutuksessa

Eurooppalaista viitekehystä käytetään kuvaamaan myös ammatillisen koulutuksen kielitaitovaatimuksia. Koulutuksenjärjestäjät määrittelevät kielitaitovaatimukset itse. Jos hakijan äidinkieli ei ole suomi, hänen on osoitettava riittävä kielitaito joko kielitaitotodistuksella tai osallistumalla kielitestiin. Savon ammattiopistossa kielitaitovaatimukset vaihtelevat tutkintokohtaisesti taitotasoilla A2 - B2.

Kielitaitotaso A2 on kielitaitovaatimuksena kahdeksassa ammatillisessa perustutkinnossa Savon ammattiopistossa. Tasolla A2 opiskelija pystyy ymmärtämään huomattavasti tavanomaista hitaampaa puhetta ja lukemaan lyhyitä selkokielisiä opiskelumateriaaleja. Yleiskieli on opiskelijalle tällä tasolla vielä hyvin haastavaa.

Kielitaitotaso B1 on Savon ammattiopiston yleisin kielitaitovaatimus. Se on kielitaitovaatimuksena 15 ammatillisessa perustutkinnossa. Tasolla B1 opiskelija pystyy kuuntelemaan ja lukemaan selkeää yleiskieltä, mutta tavallisen yleiskielen ymmärtäminen voi vielä olla haastavaa.

Kielitaitotaso B2 on kielitaitovaatimuksena viidessä ammatillisessa perustutkinnossa Savon ammattiopistossa. Tasolla B2 opiskelija pystyy jo ymmärtämään yleiskieltä melko vaivattomasti, mutta kielen tuottaminen ja ammatillisen kielen opiskelu edellyttävät keskittymistä. Kielen sävy- ja tyylierojen tunnistaminen on tällä tasolla vielä haastavaa.

Kielitaitovaatimusten avulla varmistetaan, että opiskelu suomen kielellä onnistuu. Suomen kielen perusteiden on hyvä olla hallussa jo ammatillisten opintojen alkaessa. Kielitaito kehittyy opintojen aikana, ja ammatilliseen koulutukseen kuuluu myös kieliopintoja. Kieliopinnoissa keskitytään kuitenkin ammatillisen kielitaidon vahvistamiseen, ei kielen perusteiden opiskeluun.

Ammatillinen kielitaito tarkoittaa opinnoissa ja työssä tarvittavaa kielitaitoa. Ammatillisen koulutuksen erilaiset oppimisympäristöt - lähiopiskelu, verkko-opiskelu ja työelämässä oppiminen - asettavat erilaisia vaatimuksia myös kielitaidolle. Verkko-opiskelu edellyttää hyvää kirjallista kielitaito, ja vastaavasti työelämässä suullinen kielitaito on usein avainasemassa.

Myös oman alan ammattisanaston opiskelu vaatii aikaa ja ponnisteluja, sillä sellaiset käsitteet kuin matalalämpösterilointilaite tai syöttösekoitusventtiilin eivät jää kertakuulemalla mieleen. Asiakaspalvelutehtävissä on lisäksi hallittava asiakaspalvelufraasit, ja hoitoalalla on pystyttävä monipuoliseen kommunikointiin erilaisten ihmisten kanssa. Syystäkin voidaan sanoa, että ammatillinen kielitaito on olennainen osa ammattitaitoa.

 

Lisätietoja

Yhteystiedolla ei ole omaa kuvaa
Räsänen Sanna
opettaja
S2 -opettaja
AMOS Ammattiosaajat maailmalta -hanke
suomen kielen testit
PL 87 (Hehkukatu 1)
70101 Kuopio

Samalta kirjoittajalta

Tuoreimmat