Useimmin esitetyt kysymykset

Kaksi opiskelijaa tuulettaa.

Hakijoiden ja huoltajien iltaan esitetyt kysymykset sekä niiden vastaukset (v. 2021). Sivua täydennetään vuoden 2022 tiedoilla jo ennen Hakijoiden ja huoltajien iltaa 18.1.2022.

Laajennettu oppivelvollisuus:

Tästä linkistä löydät oppivelvollisuuteen liittyviä yleisimpiä kysymyksiä ja vastauksia  

Opiskelun tuet:

K: Saako jotakin tukea koulumatkoihin?
V: Toisen asteen koulutuksen maksuttoman koulumatkan raja on 7 kilometriä ilman kuukausittaista vähimmäiseuromäärää. Toisen asteen opiskelijoiden maksuttomat koulumatkat korvataan Kansaneläkelaitoksen maksaman koulumatkatuen kautta. Toisen asteen koulutuksen järjestäjä ei järjestä koulukuljetuksia.

K: Onko Sakkyllä opiskelija-asuntoja Kuopiossa?
V: Toivalassa on Savon ammattiopiston opiskelija-asuntola. Esim. Kuopas järjestää Kuopiossa opiskelija-asuntoja.

Ammatilliset opinnot:

K: Jos nuorella on vahvana mielessä ensihoitajan ammatti, mutta lukio-opinnot eivät välttämättä kiinnosta, niin mikä olisi se opintopolku, mitä kautta tähän tavoitteeseen pääsisi? 
V: Ammattikorkeakoulun hoitotason ensihoitoon voi hakea lukiopohjalla tai ammatillisen perustutkinnon suoritettuaan. Perustutkinto voi olla minkä alan tutkinto tahansa.

Perustason ensihoitoon taas voi hakeutua jatkuvassa haussa myös suoraan peruskoulusta, mutta on huomioitava että peruskoulun päättävillä on velvollisuus hakeutua yhteishaussa, joten yhteishaussa oleviin koulutuksiin pitää myös hakea. On syytä varautua siihen, että suoraan peruskoulusta tulevien perustason ensihoitoon hakevien voi olla vaikea saada opiskelupaikkaa, koska aloituspaikkamäärä on pieni. Soveltuvuuskoetulos ratkaisee!

K: Erikoistutaanko, tai syvennetäänkö lähihoitajan tutkinnossa jotain osaamisalaa?
V: Lähihoitajan koulutuksessa on mahdollisuus valita 7 eri vaihtoehdosta osaamisalan tutkinnon osat. Nämä ovat Ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen osaamisala, Lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisala, Sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala, Jalkojenhoidon osaamisala, Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisala, Suunhoidon osaamisala, Vammaistyön osaamisala.

Kaksi ensimmäistä tutkinnon osaa ovat kaikille samat (lähihoitajan perusosaaminen) ja kaksi viimeistä tutkinnon osaa kuuluvat valittuun osaamisalaan. Nämä ovat siis osaamista syventäviä tutkinnon osia. Lisäksi suoritetaan yksi ammatillinen valinnainen tutkinnon osa, joka voi vielä syventää osaamista valittuun osaamisalaan tai laajentaa osaamista.

K: Millaista on opiskella matkailualan perustutkintoa?
V: Matkailualalla on kaksi osaamisalaa: hotellin vastaanottovirkailija ja matkailupalvelujen tuottaja. Opinnot alkavat yhteisillä opinnoilla, joissa perehdytään

  • matkailun toimialaan (hotelli, ohjelmapalveluyritykset, ravintolat)
  • matkailuelinkeinon kehitykseen.

Matkailupalvelutuottajilla on pakollisissa opinnoissa ohjelmapalveluihin tutustumista ja lajikokeiluja, opastamisen ”alkeita” ja vastaanottovirkailijat perehtyvät hotellin vastaanoton toimintoihin (varausjärjestelmä, kokoustoiminnot). Valinnaisten opintojen kautta mahdollista syventää ja laajentaa osaamista mm. ravintolan asiakaspalveluun, anniskeluun, markkinointiviestintään, opastamiseen.

K: Voiko ammattikoulussa saada erityisopetusta pienryhmä tai yksilöopetusta aineisiin? Miten ne toteutetaan?
V: Varsinaisia pienryhmiä ei enää ole. Opiskelijalle voidaan laatia tarvittaessa erityisen tuen suunnitelma, jossa otetaan opiskelija erityisen tuen tarpeet huomioon. Pääsääntö kuitenkin, että opiskelu tapahtuu ns. isossa ryhmässä ja siinä opiskeluun tarjotaan tuki. Tämän lisäksi on Paja-toimintaa, jossa on mahdollista saada vielä lisätukea opintoihin. Apuna on myös ammatinohjaajia.

K: Kuinka helppoa on päästä oppisopimuskoulutukseen ravintola-alalle?
V: Oppisopimuskoulutukseen tarvitaan opiskelijan itse etsimä työpaikka. Työtilanne ravintola-alalla, kun koronasta selvitään, on kuitenkin hyvä.  Suurin osa ammatillisesta koulutuksesta voidaan toteuttaa työpaikalla oppien ja oppimistehtäviä tehden.

K: Toteutetaanko Varkaudessa ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen lähiopintojaksoja?
V: Lähipäivien toteutusta Varkaudessa emme voi luvata.

Kaksoistutkinto:

K: Kaksoistutkinnon opiskelijoiden jatko-opinnot. Paljonko jatkaa yliopistoon ensimmäisenä vuonna yo- tutkinnon jälkeen?
V: Lukiolaiset jatkavat usein korkea-asteelle: yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Osa opiskelijoista saattaa valita myös toisen asteen koulutuksen. Myös kahden tutkinnon opiskelijat voivat samalla tavalla hakea korkea-asteelle tai valita jatkamisen työelämässä. Tarkkoja määriä eri jatko-opintoihin jatkavista ei ole saatavilla.

K: Millainen pääsykoe on kaksoistutkinnon lähihoitajaopiskelijoille?
V: Kaikille sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon hakijoille on soveltuvuuskoe, joka on psykologinen soveltuvuuden arviointi. Kokeeseen kuuluu kirjallinen osio ja psykologin haastattelu. Saman kokeen yhteydessä hakija saa soveltuvuuspisteet niihin sosiaali- ja terveysalan hakuvaihtoehtoihin, joihin on hakenut (lähihoitaja, perustason ensihoitaja). Koe on yhden päivän mittainen ja hakija saa siihen kutsun. 

K: Kuinka paljon on ollut hakijoita lähihoitajan kaksoistutkintoon ja paljonko otetaan sisään? Millaiset on soveltuvuus kokeet?
V: Kaksoistutkinto ei ole omana erillisenä hakuvaihtoehtonaan yhteishaussa vaan hakija hakee hakuvaihtoehtoon Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ja ilmoittaa hakemuksessaan Opintopolkuun tehdessään haluavansa suorittaa lukio-opintoja rastittamalla kyseisen kohdan. Hakijoiden määrä eri hakukerroilla vaihtelee. Lukuaineiden keskiarvo tulee olla kaksoistutkintoon hakevilla vähintään 7. Alkavaan lähihoitajien kaksoistutkintoryhmään on 25 paikkaa.  Soveltuvuuskokeet ks. edell. 

K: Millaisia opintoja jää pois opintosuunnitelmasta jos kaksoistutkintoa suorittaa lähihoitajaksi?
V: Lähihoitajaopinnoissa (kuten muissakin perustutkinnoissa) tutkintoon kuuluu 35 osaamispisteen laajuisesti yhteisiä tutkinnon osia esim

  • matematiikka
  • äidinkieli
  • englanti
  • ruotsi
  • yhteiskuntataidot 
  • kemia, fysiikka jne

Kun kaksoistutkinto-opiskelija suorittaa lukiossa kirjoitettaviin aineisiin liittyvät kurssit + valintansa mukaan mahdollisesti muita kursseja, näitä vastaavat yhteisten tutkinnon osien osat tunnustetaan (hyväksiluetaan) perustutkinnon yhteisiin tutkinnon osiin ja mahdollisesti valinnaiseen tutkinnon osaan.

Kaksoistutkintoa suorittava opiskelija opiskelee ammattiopistolla sellaiset yhteisten tutkinnon osien osa-alueet, joita ei lukio-opinnoista saada esim. yrittäjyyden perusteet, työelämätaidot, kestävän kehityksen edistäminen. Ammatilliset tutkinnon osat opiskelija suorittaa  samaan tapaan kuin muutkin perustutkinto-opiskelijat.

K: Voiko suorittaa kaksoistutkintona kaksi ammattitutkintoa samaan aikaan?
V: Kahden ammatillisen tutkinnon suorittaminen samaan aikaan on haasteellista ja se riippuu mm. siitä, mitä tutkintoja aikoo suorittaa. Esim. lentokonealan tutkinnon kanssa muiden tutkintojen opiskelu ei onnistu. Kahden tutkinnon opiskelu vaatii joka tapauksessa mm. kesälomien käyttämistä opintoihin, opintojen suorittamista itsenäisesti ja verkkko-opintoina ja ajallisesti se vie aikaa enemmän kuin kolme vuotta.

K: Oliko kaksoistutkinnon keskiarvoraja 7 lukuaineiden osalta?
V: Kyllä, kaksoistutkintoon tarvitaan lukuaineiden keskiarvoksi vähintään 7. Joillain aloilla todellinen keskiarvoraja voi olla myös korkeampi jos hakijoita on paljon.

K: Kaksoistutkinnon lukio tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon on iltalukio - miten päivä- ja iltaopetus rytmittyvät? 
V: Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnossa kaksoistutkintoa tekevän opiskelijan opinnot suunnitellaan opiskelijakohtaisesti, iltaopintoina ja työelämäjaksojen aikana on mahdollista tehdä jotain päiväopintoinakin.Mutta kaksoistutkinto-opinnot suunnitellaan siis opiskelijakohtaisesti.

K: Mitkä aineet on pakollisia ja montako voi itse valita kaksoistutkinnosssa?
V: Pakollisia ovat äidinkieli ja yksi pitkä aine (englanti tai matematiikka). Ensi syksynä aloittavien kaksoistutkinnon suorittajien tulee  kirjoittaa 5 ainetta

K: Onko kaksoistutkinnon suorittajalla mahdollista suorittaa ns. pitkä matematiikka lukio-opintojen osalta?
V: Kahden tutkinnon opiskelija voi suorittaa pitkää matematiikkaa osittain yhdistämällä päivälukion ja aikuislukion matematiikan opintoja (ammatillisten jaksojen aikana).

Jatko-opinnot:

K: Voiko perustutkinnosta ammattikoulun jälkeen hakea minne vaan ammattikorkeaan riippumatta suorittamastaan perustutkinnosta?
V: Kyllä. Ammatillinen perustutkinto tuottaa yleisen kelpoisuuden korkeakouluopintoihin.

K: Eli jokin tietty perustutkinto ei anna lisäpisteitä ammattikorkeakouluun hakiessa?
V: Ei anna. Kevään 2020 yhteishausta lähtien valtaosa opiskelijoista ammattikorkeakouluihin valitaan ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon perusteella.

Todistusvalinta perustuu ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon arvosanojen pisteyttämiseen. Loput opiskelupaikat täytetään valintakokeen perusteella.

Korkeakoulut päättävät tarkemmista valintaperusteista koulutuksittain, joten niihin kannattaa tutustua kyseisen korkeakoulun tai opintopolku.fi –palvelun verkkosivuilla.
Täällä asiaa ammattikorkeakouluun hakemisesta ja valintatavoista: https://www.ammattikorkeakouluun.fi/

K: Montako aloituspaikkaa on sähköalalle ja millä pistemäärillä opiskelupaikan pitäisi saada? Onko mahdollista ottaa lukio-opintoja lisäksi, esim matematiikkaa, huomioiden jatko-opintoja AMK:ssa?
V: Sähkö- ja automaatioalalla on perusopetuksen oppimäärän suorittaneille 40 aloituspaikkaa Kuopiossa ja Varkaudessa 22. Vuoden 2020 alin hyväksytty pistemäärä Kuopion toimipisteen sähköalan koulutukseen oli 16. Jokaiselle opiskelijalle laadintaan opintojen alussa henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), johon kirjataan esim. yksittäisten lukion oppiaineiden suorittaminen.

K: Mitkä opinnot hyödyttäisi, jos toisen asteen jälkeen haluaisi opiskelemaan palo-opistoon palomieheksi?
V: Pelastajatutkinnon pohjakoulutusvaatimuksena on joko lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto. 

Hakuvaiheessa pisteytys tapahtuu

  • fyysisen toimintakyvyn
  • päättö- tai tutkintotodistuksen keskiarvon ja kiinnostuspisteiden mukaan
  • Pisteytyksiin voi tutustua Pelastusopiston sivuilla.

Mikään tutkinto ei siis tuota lisäpisteitä hakuvaiheessa ja kaikilta aloita on yhtäläiset mahdollisuudet päästä opiskelijaksi. Sakkyn aloista pelastajatutkintoon hakeudutaan yleisimmin turvallisuusalan perustutkinnosta ja sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta.

K: Kuinka yleistä on hakeutua rakennusalan perusopintojen jälkeen jatko-opintoihin? Mihin hakeudutaan (Savonia?), onko helppoa saada jatko-opiskelupaikkaa ja mitkä asiat edesauttavat jatkopaikan saamiseen?
V: 
Rakennusalalta hakeudutaan jatko-opintoihin joka vuosi. Määrät vaihtelevat vuosittain. Kaikki eivät hakeudu suoraan jatko-opintoihin valmistumisen jälkeen, vaan hankkivat ensin työkokemusta ja suorittavat mahdollisen asepalveluksen. 

Yleisimmät rakennusalalta valmistuneiden jatko-opiskelupaikat ovat: 

  • insinööri (AMK), rakennustekniikka
  • rakennusmestari (AMK)

Savonia on oppilaitoksista yleisin, mutta myös ammattikorkeakouluihin hakeudutaan. Hyvät arvosanat rakennusalan perustutkinnosta edesauttavat jatko-opintoihin pääsyä. Lisätietoja asiasta voi kysyä opinto-ohjaaja Jenni Siimekseltä (jenni.siimes@sakky.fi)

K: Onko rakennusalan perustutkinnon suorittaneille "kiintiö"paikkoja jatko-opintoihin vai haetaanko näitä sitten erikseen?
VTämä vaihtelee ammattikorkeakouluttain ja vuosittain voi määrissä olla vaihtelua. Esimerkiksi tänä keväänä Savonian rakennustekniikan insinööriopintoihin on 80 aloituspaikkaa. Hakijoista 20 valitaan ylioppilastutkintotodistuksen perusteella, 20 ammatillisen tutkinnon perusteella, 40 amk-valintakokeen perusteella.

Pääsykokeet ja pisterajat:

K: Jos oppilas jää valinnoissa varasijalle odottamaan esim. ykkösvaihtoista paikkaa, voiko hän pitää varattuna itselleen esim. kakkosvaihtoehtona ollutta myönnettyä paikkaa?
V:

K: Minkälaiset ovat lentokoneasentajan pääsykokeet?
Painotetaanko pääsytodistuksesta jonkin aineen numeroita hakiessa? Mikä on ollut viime vuosina keskiarvoraja tuohon kyseiseen koulutukseen?
V: 
Lentokoneasentajaopiskelijoiden opiskelijavalinta tapahtuu soveltuvuuskokeen perusteella. Et voi tulla valituksi alalle, jos et osallistu soveltuvuuskokeeseen. Valtakunnallinen lentokoneasennuksen perustutkinnon pääsy- ja soveltuvuuskoe muodostuu neljästä eri osa-alueesta:

  • matematiikan
  • fysiikan ja loogisen ajattelukyvyn osio
  • englannin kielen osio
  • suomen kielen osio
  •  soveltuvuushaastattelu

Kokeet perustuvat peruskoulun oppimäärään. Aikaisempien opintojen arvosanat eivät vaikuta lentokoneasentajien pääsykoetuloksiin vaan valinnat tehdään pääsykoetulosten perusteella.

K: Millainen on kauneusalan soveltuvuuskoe? 
V: Hius- ja kauneudenhoitoalalla ei ole soveltuvuuskoetta vaan haku tapahtuu yhteishaun kautta keskiarvon perusteella. Myöskään pienryhmiä ei ole. Ammatinohjaajia on kuitenkin alalla. He ovat opiskelijoiden apuna ja tukena.

KOnko Toivalan metsäalan perustutkintoon hakiessa pääsykoe?
V: Ei ole pääsykoetta

K: Mille aloille on aiempina vuosina ollut eniten hakijoita?
V:  Liiketoiminnan pt, autoalan pt, lentokoneasennuksen pt, logistiikan pt, hius- ja kauneudenhoitoalan pt, sosiaali- ja terveysalan pt, perustason ensihoidon osaamisala, metsäalan pt, sähkö- ja automaatioalan pt,  tieto- ja viestintätekniikan pt, turvallisuusalan pt (*pt=perustutkinto)

K: Onko sähköalalle vaikea päästä, mikä prosentti?
V: Vuoden 2021 yhteishaun hakijaprosenttia on mahdotonta ennustaa. Vuoden 2020 yhteishaussa kaikki 1. hakutoiveen täyttäneet hakijat eivät päässeet sähköalalle opiskelemaan.

K: Miten vaikea on ollut päästä ensihoidon pk-linjalle, mikä oli sisäänpääsyprosentti esim. viime vuonna?
V: Savon ammattiopiston ensihoidon koulutusta ei ole Yhteishaussa 2022. Siihen haetaan jatkuvan haun kautta. 

K: Millä perusteella tehdään valinnat jos samalle alalle on paljon hakijoita?
Yleinen koulumenestys pisteytetään, eli peruskoulun päättötodistuksen keskiarvosta tulee tietty pistemäärä jne. Ja yhteispisteiden perusteella lopulta täytetään opiskelupaikat. 

Saman pistemäärän saaneet hakijat asetetaan järjestykseen seuraavasti:

  • hakutoivejärjestys
  • mahdollinen pääsy- tai soveltuvuuskokeen pistemäärä
  • yleinen koulumenestys
  • painotettavat arvosanat
    Tämän jälkeen saman pistemäärän saaneet hakijat otetaan 
    sattumanvaraisessa järjestyksessä

K: Paljonko on aloituspaikkoja merkonomin tutkintoon Kuopiossa?
V: Merkonomien aloituspaikkoja on Kuopiossa 130 

K: Millaiset mahdollisuudet on tulla valituksi kauneudenhoitoalalle ja sosiaali -ja terveysalalle harkinnanvaraisessa haussa?
V: Voit hakea yhteishaussa kaikkiin ammatillisiin hakutoiveisiisi harkinnanvaraisen valinnan kautta. Se edellyttää, että sinulla on jokin erityinen syy, johon haluat vedota. Hius- ja kauneudenhoitoalalle harkinnanvaraisessa haussa hakevat käsitellään aina yksilöllisesti ja mahdollisuuksien mukaan haastatellen. Sinut voidaan valita harkinnanvaraisesti, jos:

  • sinulla on oppimisvaikeuksia
  • sosiaaliset syyt edellyttävät sitä (esim. asumiseen liittyvät perusteet)
  • sinulta puuttuu koulutodistus (olet keskeyttänyt peruskoulun tai olet maahanmuuttaja)
  • koulutodistuksiasi ei voi vertailla vastaaviin suomalaisiin todistuksiin (haet ulkomaisella todistuksella)
  • kielitaitosi ei riitä tutkinnon suorittamiseen.

Harkinnanvaraisessa valinnassa oppilaitos valitsee sinut koulutukseen valintapisteistä riippumatta. Koulutustarpeesi ja edellytyksesi suoriutua opinnoista otetaan huomioon.

K: Mitä arvosanoja painotetaan eri aloille? 
V: Erikseen ei ole millekään alalle painotettavia arvosanoja. Saat 1–8 pistettä painotettavien arvosanojen keskiarvosta. Kaikilla koulutusaloilla otetaan huomioon perusopetuksen päättötodistuksen arvosanat liikunnassa, kuvataiteessa, käsityössä, kotitaloudessa ja musiikissa. Valinnassa lasketaan keskiarvo kolmesta parhaasta aineesta. Jos olet opiskellut vähemmän kuin kolme ainetta, keskiarvo lasketaan niistä.

Lukio-opinnot:

K: Lukiolainen voi suorittaa kursseja myös muissa lukioissa ja oppilaitoksissa kuin varsinaisessa omassa lukiossaan. Miten käytännössä tapahtuu ja millaisia rajoituksia muiden lukioiden kurssien ottamiseen on?
V:

K: jos hakee Lumit lukioon sekä ilmaisutaitolinjalle että tanssilinjalle, saako hakija silloin kutsun molempien linjojen pääsy/soveltuvuuskokeeseen vai vain toiseen niistä? Ja jos toiseen niistä, millä perusteella se valikoituu, esim. se kumpi on valinnoissa ensimmäinen vaihtoehto?
V: Opiskelija voi osallistua useamman linjan pääsykokeeseen Lumitilla. Hänet kuitenkin valitaan opiskelijaksi hakujärjestyksen mukaisesti, eli jos ilmaisutaitolinja on ylempänä hakutoiveissa kuin tanssilinja ja hän pääsee ilmaisutaitolinjalle, sille hänet valitaan.

K: Kuinka paljon lumitin musiikkilinjalla oikeasti musisoidaan?
V: Musiikkilinjalla on mahdollisuus musisoida paljon, tämä riippuu opiskelijan omasta aktiivisuudesta. Minimi on yksi yhteismusisoinnin opintojakso vuosittain ja soitinopinnot.

K: Miten paljon MuPe tietoa vaaditaan lumitin musiikkilinjalle hakemiseen?
V: Välttämättä MUPE tietoa ei tarvita yhtään hakemiseen. Perusteiden opiskelun voi aloittaa myös lukiossa.  Tämä vaihtelee vuosittain riippuen hakijoista.

K: 1. Kuopion lukioiden valinnaiskurssit. - miten vapaasti kursseja voi valita toisista lukioista ja siihen vaikuttavat tekijät eli miten hyvin / heikosti se käytännössä onnistuu? 2. Mitkä on Kuopion lukioiden erot tiivistetysti?
V:  1. Opintoja voi suorittaa Kuopion lukiossa yhteisestä opintojaksotarjottimesta myös toisista kouluista. Käytännössä tähän vaikuttaa lukujärjestys ja opiskeluryhmien koot, eli välttämättä aina toisen koulun opintojakso ei sovi hyvin lukujärjestykseen tai ryhmään ei välttämättä mahdu.  Kuopion lukioiden valinnaiskurssit löytyvät jokaisen lukion kotisivuilta ja lukioiden opinto-oppaasta.

2. Kaikki Kuopion lukiot ovat hyviä peruslukioita ja lukioilla saattaa olla painotusalueita tai erikoiskursseja. Tarkempaa tietoa löytyy lukioiden kotisivuilta.

K: Hei, meitä kiinnostaisi tietää auttaako lukio opiskelijan asumisasioissa? Meillä on tarve, että nuori muuttaa Kuopioon. Tällä hetkellä kiinnostaa klassikka ja lumiitti.
V: Kuopion opiskelija-asuntojen kautta https://www.kuopas.fi/ löytyy asuntoja myös lukiolaisille. 

K: Voiko valinnaisia kursseja ottaa ristiin eri lukioiden kesken? Esimerkiksi voiko Klassikan kursseja ottaa, jos pääsee Lyseon lukioon? Entä mitä valinnaisia on Lyseon ja Kallaveden lukiossa?
V: Kuopion lukioissa voi valita kursseja eli opintojaksoja yhteisestä opintojaksotarjottimesta myös muista lukioista.   

K: Voiko lukiolainen ottaa kursseja muista kuin omasta lukiostaan? Miten tämä käytännössä järjestyy? Voiko lukiolainen opiskella kesäaikaan niin, että opintotuki ei katkeaisi kesäkuun-heinäkuun ajaksi?
V: Lukiolainen voi valita kursseja eli opintojaksoja muista lukioista valitsemalla toisen lukion tarjottimesta itselleen sopivan opintojakson. Kesällä voi opiskella kesälukiossa tai mahdollisesti suorittaa itsenäisesti lukion opintojaksoja.   

Kesälle opintotuki on haettava erikseen. Lukiolainen on voinut hakea opintotukea kesäopintoihin vuodesta 2020 alkaen. Tuki edellyttää kesällä suoritettavia opintoja itsenäisinä suorituksina tai aikuislukion kautta. Kela tai kuraattori neuvovat opintotukiasioissa tarkemmin.

K: Onko lukion  IB-linjalta vaikeampi päästä yliopistoihin Suomessa kuin suomenkielisiltä linjoilta ?
V: 
 IB-lukion erityiskysymyksiin vastataan 8.2.2022 klo 18.00 alkavassa IB-linjan omassa hakijoiden illassa. Linkki siihen löytyy täältä: https://bit.ly/haeiblinjalle  IB-lukion erityiskysymyksiin vastataan myös hakijoiden illassa Lyseon omassa osuudessa. 

K: Voiko lukiota vaihtaa jos esim. asuinpaikkakunta vaihtuu kesken lukioajan?
 V: Lukiota voi vaihtaa, jos perheen asuinpaikka muuttuu kesken lukion. 

K: Onko Lumitin ilmaisutaitolinjalla mahdollista opiskella pitkää matematiikkaa / fysiikkaa / kemiaa. Miten opetus on järjestetty?
V: Ilmaisutaitolinjalla on mahdollista opiskella kaikkia lukio-aineita. Opintojaksot suunnitellaan siten, että opiskelijan valinnat toteutuvat.

K: Jos hakee lukioon ja opistoon ja pääsee molempiin. Jos päättää lähteä opistoon niin voiko lukiopaikkaa siirtää vuodella eteenpäin vai haetaanko lukioon vuoden päästä uudestaan
V: Yhteishaussa opiskelija saa vain yhden opiskelupaikan, joten samassa haussa ei voi päästä sekä ammatilliselle puolelle että lukioon. Opiskelija joutuu ottamaan ensisijaisen paikan tai tiedustella muita paikkoja jatkuvan haun kautta.  

K: Kuinka montaa ainetta voi opiskella lukion puolelta? Voiko valita esim filosofiaa tai psykologiaa?
V: 5 kirjoitettavaa ainetta, voi valita mitä tahansa reaaliaineita

K: Miten lisäopintoja lukiosta valitaan, esim se matematiikka, missä vaiheessa se on ilmoitettava koulun alkaessa ja kenelle? Kuka hoitaa lukioon ilmoittautumisen ja mihin lukioon opiskelija menee Kuopiossa? Miten lukiotunnit sujahtaa sinne amiskan lukujärjestykseen vai voiko käydä niin että jotkut tunnit menee päällekkäin?
V: Yhteishaussa opiskelija valitsee hakutoiveet ja lukiopaikka määräytyy sen sekä keskiarvon perusteella. Jos hakijoita on enemmän kuin paikkoja, valinta perustuu hakijoiden keskiarvoon.

Kaikki lukion aloittavat käyvät ensin yhteisen matematiikan kurssin, jonka jälkeen voi valita ottaako pitkän vai lyhyen matematiikan.

Kaksoistutkintoa suorittavien lukujärjestykset tehdään yhteistyössä oppilaitosten kesken ja päällekkäisyyksiä pyritään välttämään.

Urheiluopinnot

K: onko urheilulukioon haastattelut?
V: Kuopion klassillisen lukion urheilulinjan haastattelut pidetään viikoilla 17-19. Hakijat kutsutaan henkilökohtaisesti haastatteluun. https://klassikka.onedu.fi/web/urheilulukioon-pyrkiminen/ 

Muut kysymykset: 

K: Kuopion lukioiden sisäilma? Onko sisäilmaongelmia? Klassikka?
V: Jukka Sormunen, lukio-opetuspäällikkö:  

Kuopion lukioiden sisäilmasta ei ole minulla tietoa eikä myöskään sisäilmaongelmista ei ole tullut ilmoituksia minulle, joten tämän tiedon valossa Kuopion lukioiden sisäilmassa ei ole ongelmia. Sen tiedän, että yksittäisten opiskelijoiden kohdalla on osassa lukioissa ollut reaktioita, mutta nämä johtuvat jo aikaisemmista altistumisista. Yksittäisten tapausten takia ei ole koko lukion työyhteisöä koskettavia sisäilmatarkistuksia tehty.

Opetushallinnon tilastopalvelusta tietoa

Vipunen on opetushallinnon tilastopalvelu,  jonka sisällöstä vastaavat yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus. ​Palvelusta löydät mm. tilasto- ja indikaattoritietoa eri sektoreiden koulutuksesta ja koulutuksen jälkeisestä sijoittumisesta. Linkki tilastoon on tässä.