”Ihan kuin me ei oltaisi poissa oltukaan!” – Stagella soten alumnit
”Ootko opettamassa tänään?” kuului kysymys viestillä syyskuun alussa puhelimessani. Tiedustelija oli entinen opiskelijani vuoden 2020 keväällä valmistuneesta ryhmästä. Soitin perään ja sain kuulla että uudella kampuksella vierailu olisi ollut mielessä. Tästä intoutuneena viestitin koko ryhmälle että miltä kuulostaisi jälleennäkeminen kaksi vuotta valmistumisen jälkeen uudella kampuksella. Koulutuspäällikkömme Elina heitti lisäksi loistavan lisäidean alumnitarinoista meiltä valmistuneilta opiskelijoilta. Kun ehdotin tätä entiselle ryhmälle oli innostus käsin kosketeltavaa. Niinpä perjantaina 30.9.2022 klo 12 Savilahden uuden kampuksen stagella oli kahdeksan opiskelijaa oman ura- ja opiskelutarinansa kanssa. Stagen edessä olevat paikat olivat täyttyneet ja myös oppimisportailla oli runsaasti kuulijoita.
”No minä tulen suoraan avosydänleikkauksesta” totesi yksi stagelle tarinaansa kertomaan tullut alumni. Lähihoitajakoulutuksen ensihoidon osaamisalan jälkeen tie oli vienyt kyseisen opiskelijan opiskelemaan sairaanhoitajaksi Savonia ammattikorkeakouluun ja siellä harjoitteluun Kuopion yliopistolliseen sairaalaan ja kyseisenä päivänä avosydänleikkaukseen. Myös muutama muu oli ehtinyt työelämän lisäksi myös jatko-opintoihin alalle. Joukossa oli myös mielenterveys- ja päihdetyön alalla työtä tekevä sekä vanhusten parissa työskenteleviä sekä ensihoitotyössä ambulanssissa työtä tekevä ammattilainen. Lisäksi lasten ja nuorten osaamisalalta valmistunut opiskelija oli jatkanut opintojaan opettajakoulutukseen. Entisen opettajan kuunnellessa näitä tarinoita oli päällimmäinen tunne valtava ylpeys heistä kaikista.
Nykyiset ammattilaiset kertoivat tarinoita opiskeluajaltaan. Tuli tunnustuksia siitä missä olivat välillä kun tunneilla ei oltu ajoissa tai kuinka ravitsemuksen opettaja oli neulonut lapaset kylmiä sormia valittelevalle opiskelijalle. Muutamia mokia muisteltiin myös naurun kanssa: miten paareilla nostaessa hoitajan takapuoli olikin yllättävän lähellä asiakkaan kasvoja.
Kyseinen ryhmä opiskeli aikanaan todella toiminnallisesti projektien arjen aktiivisten opiskelumenetelmien ja ylialaisen yhteistyön merkeissä. Myös eri järjestöt ja heidän kanssaan toimiminen tuli tutuksi opiskeluvuosina. He itsekin totesivat että tällä oli iso merkitys yhdessä toimimiselle ja ryhmähengelle.
Isoin asia kaikilla tuntui olevan oman ryhmän sekä opettajien vaikutus omaan opiskelupolkuun. Opiskelemaan oli heidän mukaansa turvallista ja mukavaa tulla opiskeluryhmässä vallitsi välillä ilmaantuvista normaaleista ristiriidoista huolimatta turvallinen ja lämminhenkinen ilmapiiri ja opettajat olivat loistavia ohjaten heitä matkalla ammattiin. ”Tuntui että opettajat välittivät meistä aidosti eikä vain työnsä vuoksi ja omat opiskelupolut olivat todella joustavia.”
Mikä olikaan sitten entisten opiskelijoiden tärkein viesti nykyisille opiskelijoille? ”Tehkää ne tehtävät ja hommat alusta asti hyvin” kuului alumnien neuvo nykyisille opiskelijoille. ”Ja muistakaa että yhteisten aineiden opinnot ovat oikeasti tärkeitä. Tehkää ne hyvin helpottaa hurjasti jatkossa” jatkoi toinen. Myös tsemppiä opintojen loppuvaiheeseen etenkin toivotettiin. ”Rankkaa se oli mutta kaikesta selvittiin ja apua sai aina.”
Tulevaisuuden ammatillisissa haaveissa alumneilla oli jatko-opintoja erilaisia kansainvälisiä urahaaveita sekä hoitotyön arjessa toimimista ja osalla myös uuden suunnan miettimistä. He tulevat takuulla loistamaan myös tulevissa tehtävissään ovathan he edelleen se ”special edition” jollaiseksi he itse itsensä nimesivät ensimmäisenä opiskeluvuonna.
Iltapäivän ja illan mittaan porukan määrä kasvoi lähes 20 entiseen opiskelijaan ja kiersimme kampuksella moikkasimme entisiä opettajia vaihdoimme kuulumisia ja muistelimme menneitä. Useaan eri otteeseen tuli todettua että heillä oli olo kuin kaksi vuotta välissä olisi ollut vain hetki ja jatkoimme samasta mihin valmistumisen hetkellä jäätiin. Hyvä ryhmäytyminen ja henki kantavat siis myös pitkälle opintojen jälkeenkin. ”Ensi vuonna uudestaan!” kuului yhteisesti illassa. Ehkäpä meillä on tässä perinne ja alumnitoiminnan alku sotella.
Alumniterveisin