TUVA-ajasta opiskelijan silmin

Olen kouluttautumaton ja pitkäaikaistyötön työvoimakoulutus-tuvan aloittaja. Tilanteeni ei ole työllistymisen ja koulutuksen saamisen kannalta välttämättä ihan paras mahdollinen, mutta olen ainakin oikeassa osoitteessa. Tarkoitus olisi kuitenkin löytää opiskelupaikka ja saada katkaista työttömyys.  

Ensimmäisenä päivänä olin iloinen huomatessani, että luokallani muutkin ovat suunnilleen samaa ikäluokkaa kuin minäkin, eli muutkin olivat aikuisia. Oletin että luokalla olevat ovat suurimmaksi osaksi nuoria ja mietin etukäteen, että tuottaakohan kohtalainen ikäero ongelmia omassa ryhmäytymisessäni. En ollut tajunnut, että työvoimakoulutus tuvassa muutkin olisivat aikuisia. Maahanmuutto taustaisia oli ehkä noin puolet ja tämäkin oli positiivista, niin sai myös tutustua vähän eri kulttuureista kotoisin oleviin ihmisiin, koska sitä en ole koskaan päässyt sen ihmeemmin tekemään. Luokan tunneilla käytiin alkuun läpi paljon sääntöjä ja sen semmoisia hätäuloskäyntireittejä ja muuta. Kuunneltiin paljon en enää edes muista mitä kaikkea. Perusmatikkaa ainakin tahkottiin ja jotain uutta opin ainakin taas vähän lisää mitä tulee muun muassa supistamiseen ja laventamiseen.  

Tarjottimet eli Valinnaisten aineiden valitseminen tuli vastaan seuraavaksi ja valinnan varaa oli. Itselläni ensiksi matematiikan lisäkertaus oli paikallaan matematiikan yto-kursseja ajatellen. 

Työelämän pelisääntöihin tutustumiskurssi oli myös hyödyllistä ottaa omaan lukujärjestykseeni. Näiden lisäksi otin ainakin yto-aineiden tarjottimia, filosofiaan perehtyvä ihmisen olemisen taitokurssi, musapaja, rentoutumisryhmä, sekä uratarina, missä pääasiassa opettajat kävivät kertomassa oman uratarinansa ihan alusta tähän päivään asti. Viimeisellä uratarina tunnilla kävi Sakkyn kuntayhtymänjohtaja Heikki Helve kertomassa oman uratarinansa koko tuvalle ja se olikin oikein hieno päätös tälle kurssille. 

Noin puolessa välissä koulutusta ytojen ahkera tekeminen ja muu henkilökohtainen kuormittuminen koulutuksessa ja muuten aiheutti sen, että väsymys alkoi painaa liikaa ja alkoi tuntua, että keskittyminen on hankalaa ja muutenkin alkoi tuntua taakka liian raskaalta. Onneksi opettajan kanssa keskustelun kautta oli mahdollista hieman keventää lukujärjestystä ja vähän sillä tavalla saada ladattua akkuja. 

Tänään palasimme talvilomalta ja vielä olisi koulutusta pari kuukautta jäljellä. Opiskelupaikka minne aion hakea olisi jo tiedossa, eli pullat ovat aika hyvin uunissa. Mitä tulee omiin tämän hetkisiin suunnitelmiin. Tässä voi jo alkaa vähän suuntaamaan ajatuksia kohti palkitsevaan kesälomaan ja valmistautumaan läheneviin opintoihin, mitä viimeisenä mainittua tämä koulutuskin on tainnut aika suurelta osaltaan olla.