Uusiomaarakentamisesta uusi normaali

Kuopion kaupunki yhdessä Savon koulutuskuntayhtymän kanssa järjesti alueen maanrakennus-urakoitsijoille sekä rakennuttajille tarkoitetun UUMAA urakoitsijoille -webinaarin. Tilaisuudessa keskusteltiin uusiomateriaalien hyödyntämisestä maanrakentamisessa resurssiviisaasti koko rakennusprojektin elinkaaren aikana. Kuopiossa uusiomateriaalien käytöstä maanrakennuksessa on jo hyviä kokemuksia esimerkiksi Saaristokaupungin sekä parhaillaan rakentuvan Savilahden alueilta.

Yksi Kuopion kaupungin strategian päätavoitteista on olla resurssiviisas kaupunki – pyritään viisaaseen liikkumiseen, energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian käyttöön, kiertotalouteen ja resurssien viisaaseen käyttöön.

- Kulumme edelläkävijäkuntien Fisu-verkostoon, jossa edistetään vähäpäästöisiä toimintatapoja ja -ratkaisuja, joilla rakennetaan kaupunkiin kestävää hyvinvointia. Kuopio tavoittelee hiilineutraalisuutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä, kertoi Kuopion kaupungininsinööri Ismo Heikkinen webinaariyleisölle.

Kuopiossa tutkitaan, millaisia käyttömahdollisuuksia tuhkalla, betonimurskeilla ja muilla vanhojen rakennusten purkamisesta syntyvillä materiaaleilla olisi kaupunkialueen maanrakennuksessa. Käyttöä tulisi voida tehostaa ja materiaalia jalostaa kaupunki-infran rakentamisessa käytettäväksi uusiomateriaaliksi.

Betonimurskeen käytöstä hyviä kokemuksia Kuopiossa

Kuopiossa on jo kokemusta uusiomateriaalien käytöstä. Asfalttia on murskattu uusien teiden rakentamiseen ja hiekoitushiekkoja puhdistettu ulkoilureittien päällystyskäyttöön. Betonimurskeen käyttö maanrakennuksessa uusiomateriaalina on kasvanut. Vuoden 2017 3000 tn verrattuna Kuopiossa on vuonna 2020 käytetty jo yli 25 000 tn betonimursketta erilaisissa maan- ja väylänrakennuskohteissa.

– Kasvupotentiaalia betonimurskeella on edelleen. Ongelmakohtana nähdään purku- ja rakennuskohteiden aikataululliset synkronoinnit ja sijainnit. Uusiomateriaalin logistinen siirtäminen ja välivarastointi on kallista. Kätevintä olisi, jos materiaalit pystyttäisiin jalostamaan ja käyttämään paikan päällä, Ismo Heikkinen sanoo.

– Suunnitelmissa on useita kohteita uusiomateriaalien hyödyntämiseen tulevaisuudessa, esimerkiksi Marikonranta, Telkkistentie ja Rauhalahden urheilukenttä, Heikkinen jatkaa.

Uusiomateriaalin käyttö maanrakentamisessa vaatii luvan

Uusiomateriaaleja hyödynnetään väylä- ja kenttärakenteissa sekä teollisuuden rakennusten pohjarakenteissa. Materiaaleja ovat muun muassa betonimurske, kevytsorajäte, kivihiilen, turpeen ja puuperäisen aineksen lento- ja pohjatuhkat, tiilimurske, asfalttimurske, kalkki, valimohiekka ja erilaiset jätteenpoltosta syntyvät, puhdistetut kuonat. Uusiomateriaalit ja niiden laatu sekä käyttöpaikan maaperän rakenne tutkitaan tarkoin ennen käyttöä.

– Jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa on luvanvaraista. Uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa vaatii käyttömäärästä riippuen joko ympäristölupaa, MARA-rekisteröintiä tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyntää, kertoi ympäristöylitarkastaja Katja Puurtinen Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksesta.

– Luvatta rakentaminen rikkoo sekä ympäristönsuojelu- että jätelakia. Ilmoitusta uusiomateriaalin käytöstä ei voi tehdä jälkikäteen. Materiaalin käytöstä on toimitettava myös loppuraportti, Purtinen jatkaa.

Tuhka osoittautui timantiksi Savilahdessa

Kuopion kaupungin suunnitteluinsinööri Matti Vänskä ja rakentamispäällikkö Jari Eskelinen kuntatekniikkaliikelaitos Mestarilta kertoivat näkemyksiä urakoinnin ja urakoitsijan näkökulmasta käynnissä olevasta Savilahti-hankkeesta.

– Kaikissa Savilahden alueen hyväksytyissä katusuunnitelmissa oli jo alussa kirjaus uusiomateriaalin hyödyntämisestä. Aluksi varauduttiin betonimurskeen hyödyntämiseen, sillä alueella oli paljon purettavia rakennuksia ja luolastoa, joiden betonirakenteita voitiin myös käyttää uusiomateriaalina. Suunnitelmaa kuitenkin muutettiin, kun keskustelut tuhkamateriaalin hyödyntämisestä alkoivat. Lopputuloksena päätettiin käyttää betonimursketta isompien väylien ja kenttien pohjustamiseen ja arina- ja lentotuhkaa jalankulku- ja pyöräilyväylien rakenteissa, kertoi suunnitteluinsinööri Matti Vänskä Kuopion kaupungilta.

Arinatuhkan todettiin olevan erinomainen, suodatinhiekkaa vastaava materiaali, jonka kantavuus kesti hyvin tarvittavan maanrakennuskaluston liikenteen. Kaiken kaikkiaan tuhkarakenne kantoi odotuksia paremmin ja työt sujuivat nopeasti.

– Ennakkoluulot tuhkarakennetta kohtaan karisivat töiden edetessä. Olemme mukana tekemässä uusiorakentamista hyvillä mielin. Myös kustannussäästöä normaaliin rakenteeseen verrattuna saatiin tuhkarakenteella noin kolmasosa ja betonimurskeella jopa puolet rakennushinnasta, Vänskä totesi.

Uusiomateriaalin käyttö vaatii parempaa laadunvalvontaa ja synkronointia

Uusiomateriaaleilta edellytetään tarkat laatuvaatimukset. Laatututkimusten teko murskeeksi menevästä materiaalista ei riitä, vaan myös lopputuotteen on täytettävä vaatimukset. Selkeitä pelisääntöjä ja ohjetta kaivataan urakoitsijoiden keskuudessa siihen, kuka vastaa materiaalien laadusta, jos ongelmia ilmenee. Uusio- ja kierrätysmateriaaleja tulee kuitenkin uskaltaa käyttää, mutta niiden hinnan ja käytön tulee olla järkevää.

Uusiomateriaalien logistiikka ja välivarastointi aiheuttavat myös mietintää. Olisi järkevintä voida siirtää purettavan rakennuksen uusiomateriaalit suoraan niiden seuraavaan käyttöpaikkaan ilman välivarastointeja. Myös välivarastointi edellyttää ympäristölupaa ja lisäksi materiaalien siirtäminen paikasta toiseen on hinnakasta. Siksi purku-urakoiden ja uuden rakentamisen synkronointi suunnitelmavaiheesta toteutukseen olisi erityisen tärkeää.