Oikeus osata
Yksi iso ja tärkeä aihe mihin työlläni yritän saada kehitystä aikaiseksi on oppilaan ohjautumisen helpottaminen perusasteelta (eli peruskoulusta) 2. asteelle (eli esim. ammattikouluun). Käytännössä tämä tarkoittaa VET- opiskelijoille suunnattujen koulutusten selkeämpää kuvausta ja avaamista eri ohjauskäytänteiden ja työnjakojen kehittämistä 2. asteelle siirryttäessä erilaisten tukipalvelujen avaamista ja esittelyä paikallisesti sekä opintojen jälkeisten jatkomahdollisuuksien näkyväksi tekemistä. Tässä vaiheessa kehitystyötä tältä työntekijältä on vaadittu ja vaaditaan edelleen mm. pakaralihaksien kestävyyttä teams- puhelin- ja muiden palaverien onnistumiseksi. Lisäksi elimistöstäni käytössä ovat olleet mm. jalkalihakset – olen tehnyt tutustumisia ja käyntejä eri palvelutarjoajien fyysisissä tiloissa sekä aivot joilta on vaadittu ankaraa työskentelyä kun kaikesta informaatiotulvasta olen koittanut jäsennellä järkeviä kokonaisuuksia. Yksi tapa ajatusten jäsentämiseen minulla on esimerkiksi tämä blogin kirjoittaminen. Olen myös oppinut ja kehittynyt valtavasti varioimaan erilaisia työ-ja kokouskäytänteitä. Näistä ajattelin kirjoittaa seuraavalla kerralla ihan oman kirjoituksen.
VET- oppilaan ohjaamisessa peruskoulusta 2. asteen VET- opiskelijaksi on monta huomioon otettavaa asiaa. Mihin oppilaan omat vahvuudet kantavat ja mitkä asiat häntä kiinnostavat ovat tietysti keskiössä. Missä ja minkälaista koulutusta on tarjolla? Kuinka koulutukseen voi hakeutua ja onko siinä jotain erityistä huomioon otettavaa – eli kenelle se soveltuu? Kuinka asuminen on mahdollista järjestää opiskelupaikkakunnalla jos matkaa kodista tulee epäinhimillisen paljon? Mutta joskus kun pitäisi osata löytää ja ymmärtää asumiseen kulkemiseen koulutuksen painopiste- ja sisältöeroja tai vaikkapa opintojen jälkeisten jatkopolkujen mahdollisuudet jos ne eivät todennäköisesti ole jatko-opintoja niin ollaan melkoisen viidakon reunalla. Siksi on tärkeää että materiaaleista tehdään saavutettavia monilla eri tasoilla. Savon ammattiopiston Telma- koulutuksen uusista tänä syksynä käyttöön otetuista tiloista on jo ehditty tehdä yhdessä opiskelijoiden kanssa esimerkiksi lyhyt video joka havainnollistaa nykyiset käytössä olevat oppilaitoksen omat oppimisympäristöt. Tämä on yksi askel saavutettavuuden parantamisessa. Tämä on myös yksi askel 2. asteelle ohjaamisen helpottamisessa.
Jotta opiskelijaksi tullaan oikeaan paikkaan on ohjauksen oltava erinomaisen hyvää. Asia korostuu erityisesti puhuttaessa vaativaa erityistä tukea tarvitsevasta opiskelijasta. Nyt kun oppivelvollisuuslakia on muutettu ja 2. asteen opinnot kuuluvat kaikille alle 18 vuotiaille niin ohjaukseen tulee kiinnittää entisestään huomiota. Tämä ei koske pelkästään perusasteelta 2. asteelle ohjausta vaan ohjausta myös 2. asteen jälkeiseen elämään. Tähän tarvitaan mm. pitkäjänteistä yhteistyötä eri alueiden toimijoiden kanssa uusia virityksiä kokeiluja ja ennakkoluulotonta käytänteiden kehittämistä opiskelijan etua ajatellen asennekasvatusta ja erilaisuuden hyväksymistä täsmätyökykyisten VET- opiskelijoiden mahdollisuuksien lisäämisessä jne. On tarpeellista luoda uusia ohjauksen käytänteitä ja välineitä että 2. asteen opiskelijaksi tullessa opiskelija toisi mukanaan myös ns. hiljaisen tiedon. Tällöin opiskelija pääsisi nopeammin sinuiksi uuden opiskelun äärellä ja uudet 2. asteen opettajat sekä muu henkilökunta oppisivat nopeammin tuntemaan opiskelijaa. Kaikkia meitä toimijoita tarvitaan ohjausprosessin kehittämisessä. Mutta hei meiltähän tämä käy!