Kuva: Piia Nissinen (vas.) ja Teija Vuontisjärvi käyttävät osaamispassia ahkerasti.
***
Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat saavuttavat ammatillisen koulutuksen päätteeksi saman osaamistason kuin suomenkieliset kollegansa. Työnhakuvaiheessa he joutuvat usein altavastaajan asemaan puutteellisen kielitaidon vuoksi mikä vaikeuttaa heidän osaamisensa esilletuomista ja työllistymistään. Osaamispassi on ratkaisu tähän pulmaan.
Neljä vuotta sitten puhtauspalvelualan opettajaa Piia Nissistä harmitti: hänen maahanmuuttajataustaiset opiskelijansa valmistuivat intoa puhkuen mutta töitä ei vain löytynyt. Opiskelijoiden kielitaito ei aina ollut riittävä jolloin heidän todellinen osaamisensa jäi työnantajien silmissä pimentoon. He eivät osanneet kertoa vahvuuksistaan tai ymmärtäneet haastattelukysymyksiä.
Piia ei tyytynyt vain harmittelemaan tilannetta vaan tarttui toimeen. Hän kehitti osaamispassin osana ylempää ammattikorkeakoulututkintoaan Savonian Wellness -palveluliiketoiminnan koulutusohjelmassa.
– Osaamispassi toimii välineenä tasapuoliselle rekrytoinnille joka perustuu hakijan todelliseen osaamiseen eikä kielitaitoon. Se selkeyttää osaamisen esittelyä ja arviointia mikä hyödyttää sekä työnhakijoita että työnantajia Piia kuvaa.
Neljässä vuodessa tilanne työmarkkinoilla on muuttunut. Työvoimapula on kova ja osaamispassi auttaa kohdentamaan osaamista oikeisiin kohteisiin.
– Nykyään kyse ei ole enää työpaikkojen puutteesta vaan siitä että opiskelijat löytävät sen oikean paikan jossa he menestyvät kielitaitonsa ja osaamisensa avulla Piia avaa.
Askel kohti sujuvampaa ja tasa-arvoisempaa rekrytointiprosessia
Muun muassa ruoka- puhtaus- ja välinehuoltopalveluja tarjoava Servica käyttää osaamispassia apuna rekrytoinneissaan. Passi tuo konkretiaa osaamisen esittelyyn ja auttaa löytämään sopivan henkilön kuhunkin työtehtävään ja -kohteeseen.
– Haluamme että työntekijämme saavat onnistumisen kokemuksia ja pärjäävät kielitaidollaan. Osaamispassi auttaa kun pohdin mihin työkohteeseen voisin hakijan kuvitella ja millaisessa paikassa hän pärjäisi HR-kehityskoordinaattori Teija Vuontisjärvi kertoo.
Myös opiskelijat suhtautuvat positiivisesti osaamispassiin. He täyttävät sen innolla ja ylpeydellä: passi kertoo kaiken mitä he osaavat.
– Meidän näkökulmastamme katsottuna osaamispassi korvaa perinteisen ansioluettelon ja hakemuksen koska se kuvaa kattavasti hakijan osaamista ja motivaatiota Teija sanoo.
Opiskelijat täyttävät osaamispassin opintojen loppuvaiheessa yhdessä ammatinopettajan kanssa. Näin varmistetaan että passiin tulee täytettyä kaikki työnantajan kannalta oleellinen tieto.
Osaamispassin soveltamisessa vain taivas rajana
Tulevaisuudessa osaamispassia aiotaan kehittää entistäkin paremmin vastaamaan työelämän tarpeita. Suunnitelmissa on esimerkiksi hoiva-avustajien versio ja lisäksi passia voidaan laajentaa kattamaan muita aloja ja työtehtäviä.
– Osaamispassin soveltamisessa vain taivas on rajana sillä sitä voi räätälöidä työpaikkakohtaisesti. Se voisi hyödyttää myös suomalaisia työnhakijoita esimerkiksi osatyökykyisiä Piia visioi.
Tavoitteena on tarjota jokaiselle opiskelijalle mahdollisuus löytää oma polkunsa työelämään oli kyse sitten maahanmuuttajista tai muista opiskelijoista.
Sitä miten osaamispassia voitaisiin hyödyntää muillakin opiskeluasteilla kartoitetaan Talent Hub Eastern Finland -yhteistyöverkostossa jossa ovat mukana Itä-Suomen yliopisto Karelia Savonia Riveria Sakky ja YSAO. Yhteistyön tavoitteena on että Itä-Suomeen saapuneet kansainväliset opiskelijat löytävät paikkansa työllistyvät ja kotoutuvat alueelle. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Voit lukea siitä lisää sivuiltamme.
Teksti: Tiina Weman
Talent Hub Eastern Finland on Itä-Suomen yliopiston Karelia-ammattikorkeakoulun Savonia-ammattikorkeakoulun Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian Ylä-Savon ammattiopiston ja Savon ammattiopiston yhteistyöverkosto. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (ESR +). Talent Hub Eastern Finland -hankkeessa edistämme YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.
