Ympäristövastuullisia hankintoja yhteistyöllä

Harkittujen hankintojen avulla organisaatiot ja yritykset voivat toteuttaa omaa ympäristövastuullisuuttaan sekä vaikuttaa myös tavaran- ja palveluntoimittajien vastuullisuuteen. Tämä huomattiin myös Savon koulutuskuntayhtymän Ympäristöosaamisesta alueellinen menestystekijä (YMOSA) -hankkeen yhteydessä, jonka tavoitteena on ollut edistää ympäristövastuullisten tuotteiden ja palveluiden kysyntää ja tarjontaa Pohjois-Savossa. 

Tarjonnan kasvaessa ja monipuolistuessa myös ostajan mahdollisuudet vaikuttaa hankintapäätöksillä lisääntyvät. Ostajilla on nykyään valinnanvaraa ja mahdollisuus vaikuttaa omilla hankintapäätöksillään myös siihen, miten vastuullisesti tuotteet ja palvelut tuotetaan. Varsinkin julkisella sektorilla on tunnistettu hankintojen merkitys strategian toteuttamisessa. On tärkeää, että hankinnat edustavat ja edistävät organisaation arvoja. 

Hankintojen vastuullisuutta tarkastellaan yleensä taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta näkökulmasta. Nämä näkökulmat eivät kuitenkaan ole toisiaan poissulkevia vaan usein ne liittyvät toisiinsa.  

- Jos esimerkiksi laitehankinnoissa huomioidaan ympäristönäkökohtana tuotteen pitkä käyttöikä ja energiankulutus, nämä tekijät edistävät myös hankinnan taloudellista vastuullisuutta. Tai jos puhdistusaineissa suositaan tuotteita ja menetelmiä, joissa käytetään mahdollisimman vähän haitallisia kemikaaleja, ne ovat paitsi ympäristöystävällisiä, myös turvallisia käyttää, mikä edistää sosiaalista vastuullisuutta, kertoo Kati Lundgren, YMOSA-hankkeen asiantuntija.

Tukea hankintavalmennuksesta

Sakkyn visiona on olla kestävän tulevaisuuden tekijä. Yhtenä ympäristöohjelman päämääränä on vähentää hankintojen haitallisia ympäristövaikutuksia. Tuotteiden ja palveluiden vastuullisuutta tarkastellaan koko elinkaaren ajalta – raaka-aineista jätteeksi päättymiseen saakka. Ympäristövastuullisuus pyritään ottamaan huomioon kaikissa hankinnoissa, myös kampusten rakentamisessa. Kaksi Sakkyn kampusta on jo rakennettu pohjoismaisen ympäristömerkin kriteerien mukaisesti ja lisää on rakenteilla. 

Ympäristövastuullisuuden jalkauttamisessa jokapäiväiseen toimintaan ja kaikkiin kuntayhtymän hankintoihin on omat haasteensa. Sakkyssa hankintojen vastuullisuutta päätettiin kehittää sisäisellä hankintavalmennuksella, jossa laadittiin vastuullisuusvaatimuksia palveluntarjoajille ja tavarantoimittajille.

Valmennus toteutettiin neljässä hankintaryhmässä: puhtaus- ja kiinteistönhoitopalvelut, koneet ja laitteet, elintarvikkeet sekä markkinoinnin ja hankkeiden hankinnat. Jokaiseen ryhmään koottiin henkilöstöä, jotka tekevät työssään kyseisen ryhmän hankintoja. Pienryhmissä oli edustajia sekä opetuksesta että tukipalveluista. 

- Tarvitsimme hankintavaatimusten laatimiseen eri alojen substanssiosaajia, koska muutama hankinta- tai ympäristöasiantuntija ei voi olla jokaisen osa-alueen osaaja, kertoo YMOSA-hankkeessa asiantuntijana toimiva Sari Väänänen hankintavaatimusten lähtökohdista. 

- Perustimme pienryhmät siten, että ryhmien sisäiset hankinnat linkittyisivät toisiinsa ja niissä olisi synergian myötä apua toisilleen, Väänänen kertoo. 

Valmennuksessa pienryhmät perehtyivät hankintojen ympäristövaikutuksiin ja suunnittelivat yhdessä asiantuntijoiden kanssa ympäristövastuullisuuden hankintavaatimuksia. Kaikissa ryhmissä pyrittiin löytämään vaatimuksia, joilla voitaisiin edistää vähähiilisyyttä, kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta. 

Vaatimukset kohdistettiin erityisesti hankinnoille, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia elinkaarensa aikana. Vaatimusten taso haluttiin pitää riittävän korkealla, mutta saavutettavissa.

- Pyrkimyksenä vaatimuksilla on kirittää palveluntarjoajia ja tavarantoimittajia, jotta ne  joutuvat vielä hieman skarppaamaan omassa toiminnassaan tason saavuttamiseksi, Lundgren avaa. 

Taustalla selkeät tavoitteet 

Sakkyn hankintavalmennuksessa palveluntarjoajien kanssa pidetyillä markkinavuoropuheluilla oli keskeinen rooli. Vaatimuksia ei haluttu asettaa niin sanotusti ylhäältä alaspäin, vaan ne suunniteltiin yhdessä palveluiden tuottajien ja tavarantoimittajien kanssa miettimällä, miten hankinnoilla voitaisiin saavuttaa asetettu tavoite.

- Pidimme valmennuksissa keskustelevan ja rennon ilmapiirin. Emme esittäneet jokaiselle samaa ennalta määrättyä kysymyspatteristoa, vaan enemmänkin juttelimme siitä, miten voisimme tehdä hankintoja ja samalla edistää vähähiilisyyttä, kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta, Väänänen kertoo vuoropuheluista.
 

- Enemmänkin olen positiivisesti yllättänyt siitä, miten monella toimijalla ympäristöasioita oli jo mietitty. Joillain taustalla oli asiakasvaatimukset, mutta monissa yrityksissä oli tehty myös omia ympäristöstrategioita. Muutamissa keskusteluissa tuli jopa olo, että yritykset ilahtuivat siitä, että joku kysyy vastuullisuudesta, koska heillä on tehty työtä asian eteen, Lundgren sanoo. 

Molemmat asiantuntijat ovat samaa mieltä siitä, ettei työ ole suinkaan tehty, vaan se on vasta aloitettu. Pienryhmien kanssa saadut kokemukset auttavat jatkossa tekemään uusia hankintavaatimuksia uusille ryhmille ja vaatimukset tarvitsevat myös jatkuvaa päivitystä.