Julkaistu Voima & Käyttö – Suomen Konepäällystöliiton julkaisussa 2/2021
Energia-alan ammattitutkinto voimalaitoskäyttäjä- ja energia-alan erikoisammattitutkinto voimalaitosmestari järjestettiin aiemmin alikonemestari- ja konemestarikoulutuksien tutkintonimikkeillä. Alikone- ja konemestarien koulutus on saanut alkunsa tarpeesta kouluttaa ammattitaitoisia henkilöitä käyttämään höyrykoneita ja niihin liittyviä laitteita turvallisesti. Pääasiallisesti tarve koulutuksille on tullut 1900-luvun alussa höyrylaivoilta. 2000-luvun alussa lakkautettiin alikone- ja konemestarikoulutukset teknillisissä oppilaitoksissa. Alikone- ja konemestarikoulutuksen tilalle tuli energia–alan ammattikorkeakoulututkinnot. Alikonemestarikoulutus jatkui kuitenkin ammatillisten koulutuksien järjestäjien toimesta monimuoto-opiskeluna. Työelämästä saadun palautteen sekä energia-alan työelämätoimikunnan suosituksien myötä vuonna 2017 alan valvova viranomainen Tukes antoi päätöksen aloittaa konemestarikoulutukset uudestaan. Uusien ammatti- ja erikoisammattitutkintojen myötä alikonemestarin tutkintonimike muuttui voimalaitoskäyttäjäksi ja konemestari tutkintonimike voimalaitosmestariksi.
Energia-alan ammattitutkinnon koulutukset ovat olleet liian pitkälle muutamien koulutuksien järjestäjien niin sanottu yksinoikeus ja ehkä ammatillisissa oppilaitoksissa ei ole herätty aiemmin alueelliseen koulutuksen kysyntään ja tarpeeseen. Nyt ammatillisen koulutuksen reformiuudistuksen ja koulutuksien kysynnän myötä asiaan on herätty oppilaitoksissa. Suurimmaksi haasteeksi onkin muodostunut energia-alan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon järjestämisessä oppilaitoksien osaaminen energia-alan ammattitutkinnon järjestäjänä.

Tutkimustyön taustaa ja toteutus
Tutkimustyön tarve ja tausta juontaa juurensa energia-alan koulutuksien järjestämisestä Savon koulutuskuntayhtymän nimissä vuosina 2020 – 2022. Energia-alan työelämä on jo vuosia esittänyt toiveita koulutuksen järjestämisestä Savon koulutuskuntayhtymän vaikutusalueella jonka suorittaminen mahdollistaa kattilalaitoksen käytönvalvojan pätevyyskirjojen hakemisen. Koulutuksien järjestämislupa myönnettiin Savon koulutuskuntayhtymälle vuoden 2020 alussa. Savon ammattiopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu aloittivat koulutuksien järjestämisen yhteistyössä. Päävastuu toteutuksesta ja järjestämisestä on järjestämisluvan mukaisesti Savon ammattiopistolla. Tutkimusongelma on useimmiten kysymykseksi muotoiltu tunnistettu ongelma johon tutkimuksella pyritään saamaan ratkaisu tai parannus. Tutkimusongelmaksi tunnistettiin pedagogisen lähestymistavan puuttuminen alan koulutuksien järjestämisessä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa energia-alan ammattitutkinnon koulutuksen järjestämiseen suunnitelma koulutuksen toteutumisesta pedagogiset toimintamallit opintojaksokuvaukset arvioinnin perusteet sekä selventää energia-alan koulutukseen osallistuville henkilöille kattilalaitoksen pätevyyskirjojen asetuksen 891/1999 mukaiset perusperiaatteet.
Tutkimusongelman käsittelyssä syvennyttiin painelaitelakiin energia-alan koulutuksien järjestämislupaan energia-alan koulutuksien tutkinnon perusteisiin sekä osaamistavoitteisiin ja pedagogisten oppimismenetelmien valintaan tutkinnon osittain. Työ toteutettiin noin 6 kk aikana. Tutkimusongelman luonne määrittää yleensä aina valitun tutkimusmenetelmän. Työn tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen tutkimus. Laadullisen tutkimusmenetelmän yksi tutkimustapa on survey-tutkimusmenetelmä joka tämän tutkimuksen tutkimustavaksi on valittu. Toisena tutkimusmenetelmänä rinnalla käytettiin konstruktiivista tutkimusmenetelmää. Survey-tutkimuksen teemahaastatteluita järjestettiin opiskelijoille työelämän edustajille ja oppilaitoksen edustajille. Haastatteluiden tuloksena voidaan todeta että aikaan ja paikkaan sitomaton oppiminen sekä verkko-pedagogiikan kehittäminen ovat tulevaisuuden tärkeimpiä asioita energia-alan ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen järjestämisessä.
Energia-alan ammattitutkinnon opiskelijat ovat yleensä työelämässä jo olevia energia-alan ammattilaisia. Osalla opiskelijoista on laaja ja monipuolinen osaaminen sekä ymmärrys opiskeltavista asioista kun taas toisilla opiskelijoilla on työura mahdollisesti vasta alkuvaiheessa ja osaamista täytyy vielä hankkia runsaasti. Pedagogiset opetusmallit varmistavat energia-alan ammattitutkinnon perusteiden ja osaamistavoitteiden täyttymisen sekä tarjoavat opiskelijoille riittävän tietämyksen taidon ja työkokemusta täydentävän osaamisen kattilalaitoksien tai painelaitteiden käytönvalvojan työtehtäviin.
Tutkimustyön tulokset ja johtopäätökset
Savon ammattiopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhteistyö energia-alan koulutuksissa tuottaa opetukseen monipuolisen ja ammatillisen tietämyksen ja uskottavuuden. Molempien oppilaitoksien henkilökunnasta löytyy energia-alan ammatillista osaamista sekä monipuolista energia-alan tietämystä ja vahvaa pedagogista osaamista.
Tutkimustyössä perehdyttiin laajasti energia-alan ammattitutkinnon pedagogiikkaan verkko-pedagogiikkaan ja verkko-oppimisympäristöihin sekä niiden hyödyntämiseen opettamisessa ja oppimisessa. Tutkimuksen tuloksena luotiin pedagogiset toimintamallit opintojaksokuvaukset arvioinnin perusteet ja toteutussuunnitelmat pakollisiin ja valinnaisiin tutkinnon osiin sekä toteutusmallit tutkinnon osien näyttötilanteisiin. Järjestämällä energia-alan ammattitutkinnon tutkinnon osat ja koulutus tutkimustyön mukaisesti hybridiopetuksena aikaan ja paikkaan sitomattomasti verkko-oppimisympäristössä ja pedagogisesti suunnitelluilla opetusmalleilla saavutetaan lopputuloksena toimiva energia-alan ammattitutkinnon koulutus. Tällainen koulutusmalli vastaa hyvin myös energia-alan työnantajien odotuksia ja työelämän monimuotokoulutustarpeita.
Tutkimustyön pohjalta pedagogiset toimintamallit on siirretty onnistuneesti käytäntöön energia-alan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon koulutuksien järjestämisessä Savon ammattiopistossa. Varkauden ammattiopiston ja Savonia ammattikorkeakoulun kampuksella on nyt energia-alan koulutuksien vahva keskittymä. Koulutuksia tarjotaan ammattitutkinnosta ylempään korkeakoulututkintoon. Aikaan ja paikaan sitomaton verkko-oppiminen mahdollistaa energia-alan ammattitutkintoon opiskelijoiden ottamisen ympäri Suomea.
Ylempi korkeakoulututkinto tekniikan ja liikenteen ala
Teknologiaosaamisen johtamisen tutkinto-ohjelma
Turunen M 2021. Energia-alan ammatti- ja erikoisammattitutkinnon järjestämisen taustat koulutuksen prosessointi ja pedagogiikka.
Mikko Turunen lehtori Savon ammattiopisto prosessi- ja energiatekniikka asiantuntijuusalue prosessi- ja energiatekniikka AMK OAMK YAMK.