Osaamispassi tekee maahanmuuttaneiden osaamisen näkyväksi

Opiskelija suihkuttaa puhdistusainetta tuolin päällysteeseen.

Kun maahanmuuttanut valmistuu ammatillisesta koulutuksesta, hän on oppinut samat ammattitaidot kuin suomea äidinkielenään puhuva. Työnhakuvaiheessa maahanmuuttaneet jäävät kuitenkin altavastaajan asemaan, koska heikomman suomenkielentaidon vuoksi he eivät osaa ja pysty kertomaan omasta osaamisestaan. Omista taidoistaan pitää osata sekä kirjoittaa työhakemukseen että kertoa sujuvasti työhaastattelussa. Nämä kielelliset haasteet luovat esteitä heidän työllistymiselleen, koska rekrytoijat eivät saa selvää kuvaa hakijan taidoista.

Kasvavassa työvoimapulassa on tärkeää, että saamme kaikki osaavat ammattilaiset töihin huolimatta heidän suomenkielentaitotasostaan. On myös tärkeää, että ammatillisesta koulutuksesta valmistuneet maahanmuuttaneet työllistyvät osaamisensa perusteella, eikä rekrytointitilanteessa suomenkielentaitotaso nouse keskiöön. Osaamispassi (pdf) on yksi keino saattaa maahanmuuttaneet samalle viivalle suomalaisten kanssa.

 

Osaamispassi hyödyntää työnhakijaa ja rekrytoijaa

Osaamispassi (pdf) on työllistymiseen tarkoitettu, ansioluettelon tapainen dokumentti, joka voi olla joko konkreettinen vihkonen tai sähköinen asiakirja.

Osaamispassi kertoo erityisesti maahanmuuttaneiden ammatillisesta osaamisesta, ja lisäksi siinä on arvio ihmisen suomenkielentasosta ja työelämäntaitojen hallinnasta. Ansioluettelon tapaan osaamispassin alussa on työnhakijan perusesittely kuvineen, yhteystietoineen, harrastuksineen ja tulevaisuuden toiveineen (sivu 1).

Passin täyttää ja kohdat arvioi opettaja yhdessä opiskelijan kanssa. Osaamispassiin tulee arvion tehneen opettajan yhteystiedot, jolta rekrytoija saa hakijasta lisätietoja. Opettajan yhteystiedot ja allekirjoitus myös lisäävät osaamispassin luotettavuutta.

Osaamispassi auttaa sekä työnhakijaa että rekrytoijaa: Passin avulla työnhakija voi viestiä omista taidoistaan ilman, että kielitaidon merkitys korostuu. Rekrytoija saa totuudenmukaisen kuvan maahanmuuttaneen työnhakijan osaamisesta ja muun muassa arvion, missä ja millaisissa työkohteissa hän voi työskennellä.

Osaamispassin ensimmäinen versio on tehty toimitilahuoltajille. Osaamispassiin on nostettu toimitilahuoltajan ammatissa tarvittava ydinosaaminen näkyväksi, ja ammattiosaamisen taso arvioidaan värikoodein (sivu 2). Värikoodi kertoo miten hyvin työnhakija osaa tehdä työtä. Ammatillisessa osaamisessa ei arvioida hakijan suomen kielen taitoa vaan ammatillista osaamista.  

 

Kielitaito kehittyy työyhteisössä

On tärkeää miettiä, mikä on oikeasti ammatissa tarvittavan suomenkielen taitotaso. Työelämässä maahanmuuttaneen suomenkieli myös kehittyy yleensä nopeasti.

Toimitilahuoltajan työssä tarvittavan suomenkielen taito vaihtelee eri siivouskohteissa. Siihen, miten hyvää suomenkielen taitoa tarvitaan, vaikuttaa se, kuinka paljon joutuu olemaan asiakkaan kanssa vuorovaikutuksessa. Siivouskohteissa on usein myös muita työntekijöitä, joilta maahanmuuttanut saa apua vuorovaikutustilanteisiin. Osaamispassissa (pdf) arvioidaan lisäksi sitä, missä eri siivouskohteissa työnhakijan osaaminen riittää työskentelemään (sivu 3).

Työelämässä pärjätäkseen on työntekijällä oltava riittävät työelämätaidot. Osaamispassiin nämä toimitilahuoltajalta vaadittavat työelämätaidot arvioidaan hymynaamoin. Lisäksi passiin kirjoitetaan työnhakijan vahvuuksia. Vahvuuksissa hyödynnetään opiskelijan työelämässä oppimisen jaksolla työelämästä nousseita asioita.

 

Nopeita vinkkejä yhteiseen arkeen

Osaamispassissa (pdf) on myös hyviä ja helppoja käytännön vinkkejä työnantajalle yhteiseen arkeen maahanmuuttaneen työntekijän kanssa (sivu 4).  Maahanmuuttaneilla työpaikan saanti ei vielä varmista sitä, että rekrytointi on onnistunut, vaan ensiarvoisen tärkeään merkitykseen nousee hyvä perehdytys.

Perehdytys auttaa työntekijää omaksumaan työtehtävät sekä kiinnittää hänet osaksi työyhteisöä. Tähän on varattava riittävästi aikaa. On tärkeää ottaa maahanmuuttanut mukaan työyhteisöön. Suomen kielen taito kehittyy vain, kun sitä pääsee käyttämään työyhteisössä.  Lisäksi työpaikalla tarvitaan ymmärrystä eri kulttuurista tulevista työntekijöistä.

 

Osaamispassin monet hyödyt

Opiskelijan tutkintotodistuksen perusteella on vaikeaa selvittää hakijan osaamistasoa, jos hänen suomen kielitaito on heikko. On kaikkien etu, että hakijan osaaminen ja työkohteessa vaadittava osaaminen saadaan kohtaamaan.

Osaamispassia voidaan hyödyntää eri aloilla, eikä se ole hyödyllinen pelkästään maahanmuuttajien keskuudessa. Osaamispassia voi hyödyntää opintojen etenemisen ja uusien opiskelijoiden osaamisen kartoittamisessa. Työelämässä sitä voidaan hyödyntää työntekijöiden osaamisen arvioinnissa.

Työvoimapula on valtaisa ja toisaalta samaan aikaan yritysten on hankala löytää osaavaa työvoimaa. On tärkeää miettiä, mitä osaamista työntekijöiltä vaaditaan ja tarvitseeko kaikilla työntekijöillä olla samaa osaamista. Voisimmeko ajatella, että työyhteisössä löytyy tarvittavaa osaamista ja työntekijät täydentävät osaamisellaan toisiaan? Yleisesti on keskusteltu paljon osatyökykyisten työllistymisestä, johon näkisin osaamispassin olevan loistava väline työllistymistä ajatellen.

 

Osatutkintokoulutuksella etua vähän koulutetuille naisille

Maahanmuuttaneille suunnattua osatutkintokoulutusta tulisi kehittää ammatillisessa koulutuksessa. Tutkinnon osat tulisi miettiä yhdessä työelämän kanssa. Osatutkinnon muodostaminen pelkästään ammatillisiin tutkinnon osiin ei riitä, vaan tarvitaan myös osaamista työelämätaidoissa. Opiskelujen aikana opiskelija tarvitsee suomenkielen opetusta. Osatutkintokoulutusta voisi suunnata erityisesti vähän koulutetuille maahanmuuttaneille äideille, joiden työllistyminen sekä suomenkielen oppiminen on ollut haasteellista.

Vuoropuhelu ammatillisen koulutusorganisaation ja työelämän kanssa on tärkeää. Työvoiman ja opiskelijoiden kohtaamiseen on syytä lähteä kehittämään uusia keinoja. Osaamispassi on yksi keino, mutta on syytä lähteä miettimään myös muita keinoja.  On tärkeää saada opiskelija heti valmistumisen jälkeen työelämään.

 

Osaamispassin taustaa

Osaamispassin kehittäminen liittyi matkailu- ja ravitsemisalan ylemmän ammattikorkeakoulun Wellness- palveluliiketoiminnan koulutusohjelmassa tehtyyn opinnäytetyöhön (theseus.fi). Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Savon koulutuskuntayhtymän hallinnoima Ammattiosaajat maailmalta - moninaistuva työelämä -hanke (AMOS). Hankkeessa kehitetään kulttuurisen taustan ja matalamman suomen kielen taitotason omaavan opiskelijan polkua yhdenvertaiseksi muihin opiskelijoihin nähden.

Artikkelin kirjoittaja Piia Nissinen toimii Savon ammattiopistossa puhtauspalvelualan lehtorina ja on mukana Ammattiosaajat maailmalta - moninaistuva työelämä -hankkeessa.

 

Lisätietoja

Yhteystiedolla ei ole omaa kuvaa
Nissinen Piia (piia.nissinen@sakky.fi)
opettaja
puhtaus- ja kiinteistöpalvelut
kotityö- ja puhdistuspalvelut
tutkintovastaava (puhtaus- ja kiinteistöpalvelujen pt)
PL 87 (Hehkukatu 1)
70101 Kuopio

Samalta kirjoittajalta

Tuoreimmat