16.6.2025

Tie näkyvään osaamiseen

Savilahden alue ilmakuvassa.
Euroopan unionin osarahoittama -logo.

Ihmiset oppivat uutta läpi elämän. Me opimme uusia asioita työelämässä oppimisen lisäksi koulu- ja opiskelumaailman koulutuksissa, kursseilla, harrastuksissa, ihmissuhteissa ja arjen askaressa. Aina omaa osaamista ei edes itse huomaa, saati sitten muut ympärillä ja työyhteisöissä.

Jatkuva oppiminen osaksi sote-alan arkea (JOPPI) –hankkeessa on ollut tavoitteena yhteistyössä sotealan työpaikkojen kanssa saada aikaan muutosta siihen, kuinka voisimme tunnistaa nykyistä paremmin sote-alan henkilöstön työssä hankittua osaamista ja saada näin olemassa olevaa osaamispotentiaalia laajemmin käyttöön.

Osaamisen tunnistaminen on tärkeä ja toistuva osa koko elämän kestävässä osaamisen kehittymisen polussa, jossa limittyvät ja vuorottelevat opinnot, työ, harrastukset ja muu toiminta yhteiskunnassa. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta koituu merkittäviä hyötyjä niin yksilölle, työnantajalle kuin yhteiskunnalle.

Yhteiskunnan näkökulmasta arvokasta on myös se, että opintoihin hakeutuvien olemassa oleva osaaminen tunnistetaan ja otetaan huomioon opintoja suunniteltaessa ja mitoitettaessa. Näin säästetään rajallisia resursseja sekä lyhennetään koulutusaikoja ja nopeutetaan paluuta työelämään sekä lisätä osaavan työvoiman tarjontaa (Osaamisen tunnistamisen työryhmän loppuraportti. 2025).

Selvityksessä osaamisen tunnistamisen hyvistä käytännöistä todetaan, että työnantajilla yleisimmin käytössä oleva keinot epävirallisen osaamisen tunnistamiselle ovat keskustelut, kuten kehityskeskustelut (70 %), koulutusjärjestelmän todistukset (27 %), todistukset työelämän näytöistä (26 %), testit (19 %) ja työelämän korttikoulutukset, kuten hygieniapassi tai tulityökortti (18 %). Viidesosa työnantajista vastasi, ettei heillä ole käytössään mitään epävirallisen osaamisen tunnistamisen tapoja tai välineitä. (Rahikainen, E. ym. 2024.)

Keskeisiksi haasteiksi osaamisen tunnistamisessa ja hyödyntämisessä työpaikoilla näyttäisi selvityksen (Rahikainen, E. ym. 2024.) mukaan muotoutuvan:

  1. Kaikki osaamisen muodot eivät saa samanlaista arvostusta työelämässä
  2. Tutkinnot, ammatit ja toimialat ohjaavat edelleen käsityksiämme osaamisesta
  3. Työpaikkojen sisäiset rakenteet eivät huomioi ja kehitä kaikenlaista osaamista tasapuolisesti
  4. Tunnistettukaan osaaminen ei aina tule huomioiduksi työpaikoilla
Kolme ympyrää, joiden sisällä on tekstiä ja ympyröiden välissä + ja = -merkit.
KUVA 1. Osaamisen tunnistaminen on kahden kauppa
Osaamisen tunnistamisen huoneentaulussa.
KUVA 2. Osaaminen näkyviin huoneentaulu.

Osaamisen tunnistaminen voidaan ottaa tiimin yhteiseksi tehtäväksi. Omaa osaamista tulee useimmiten mietittyä silloin, kun sitä pitää sanoittaa muille. Tähän liittyen toteutimme JOPPI-hankkeessa Osaaminen näkyviin -kampanjaviikot huhtikuun aikana JOPPI-hankkeen pilottiyksiköille sekä muille hankkeen verkostoille. Kampanjan tavoitteena oli tuoda tietoa ja innostaa kokeilemaan erilaisia osaamisen näkyväksi tekemisen työkaluja ja jatkuvan oppimisen ketteriä menetelmiä. Kampanjan myötä rakensimme työyhteisöille huoneentaulun, jossa on nostettu esiin näitä helposti käyttöön otettavia menetelmiä osaamisen tunnistamiseen ja arjen ketteriä menetelmiä osaamisen kehittämiseen. Tavoitteena on, että eri menetelmiä pilotoidaan työyksiköissä ja esimerkiksi osaamiskahveja on jo kokeiltu yhdessä pilottiyksikössä henkilöstön osaamisen näkyväksi tekemisessä. Osaaminen näkyviin kampanjasta voi lukea lisää blogistamme.

Osaamisen tunnustaminen on tärkeää, jotta tunnistettu osaaminen saadaan käyttöön ja näkyväksi. Osaamisen tunnustaminen on prosessi, jossa tunnistetaan ja hyväksytään henkilön aiemmin hankkima osaaminen osaksi hänen opintojaan tai tutkintoaan. Tämä voi tapahtua esimerkiksi työkokemuksen, aiempien opintojen tai muiden oppimisympäristöjen kautta saadun osaamisen perusteella. JOPPI-hankkeessa osaamisen tunnustamista hyödynnettiin osaamismerkkien osalta niin, että osaamismerkin suorittajan oli mahdollista hakea osaamismerkkiä suoraan osaamismerkkihakemuksella liittäen hakemukseen todisteen aiemmasta suoritteesta sekä reflektoimalla omaa osaamistaan ko. aiheeseen liittyen.

Hankkeen aikana myös oppilaitoksissa on tehty osaamisen tunnustamiseen liittyvää kehittämistyötä eri työryhmissä. Savonialla JOPPI-hankkeessa kehitettyjä osaamismerkkejä voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaksi vapaasti valittavia opintoja osaamismerkin laajuuden mukaisesti. Sakkylla osaamismerkkejä voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaksi sote-alan ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen opintoja. Täältä näet hankkeen aikana kehitettyjen osaamismerkit. Lue lisää Osaamismerkeistä (Savonia.fi).

JOPPI-hankkeen kokemusten pohjalta työyhteisöissä on merkityksellistä puhua osaamisesta ja ottaa käyttöön arkeen sujuvasti soveltuvia menetelmiä osaamisen tunnistamiseksi. Osaamismerkit ovat yksi tapa tehdä osaaminen näkyväksi. Osaamismerkeistä ja niiden kehittämisestä JOPPI-hankkeessa voi lukea lisää blogistamme. Lue lisää (Savonia.fi).

Lähteet:

Rahikainen, E., Rautiainen, A., Tiensuu I., Paavola J-M., Ulander M., Sjöblom M., Cecilia af Hällström, Jousilahti J. 2024. Osaamisen tunnistamisen hyvät käytännöt. Loppuraportti.
Osaamisen tunnistamisen työryhmän loppuraportti.2025, 73. Valtioneuvosto. Helsinki.

Kirjoittajat:

Varpu Hämäläinen, lehtori, hankeasiantuntija, Savon ammattiopisto
Katja Juntunen, lehtori, hankepäällikkö, Savon ammattiopisto
Heli Kekäläinen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Anu Kinnunen, yliopettaja, projektityöntekijä, Savonia-ammattikorkeakoulu
Anna-Leena Ruotsalainen, lehtori, projektityöntekijä, Savonia-ammattikorkeakoulu