16.6.2025

Rakennuksia, joilla on sielu – rakennusarkkitehti, joka tarttui talttaan

HIrsirakentaja työhaalareissaan ja punaisessa teepaidassaan näyttää peukkua.

Kuopiolainen Tero Aarni valmistui Savonia ammattikorkeakoulusta vuonna 2020 rakennusarkkitehdiksi.
– Valinta lähti ajatuksesta, että haluan suunnitella jotain ja olen aika tykästynyt työhöni, Tero kertoo.

Aluksi Tero suunnitteli kerrostaloja rakennusliikkeille, mutta kaipasi koko ajan, että pääsisi keskustelemaan asiakkaan kanssa suoraan.
– Minua alkoi kiehtoa se, miten voisin olla aidosti mukana ihmisten omissa unelmissa, Aarni kertoo.

Hirsirakentaja Tero Aarni työhallissa katse kameraan ja kädet puuskassa.
”Ihan kuin olisi saapunut kotiin” Tero Aarni kuvailee opiskelua Toivalassa

Oman talon rakentamiseen materiaaliksi valikoitui ekologinen hirsi, talotehtaalta tosin vielä siinä vaiheessa. Oma talo mainitaan useaan otteeseen myös ajattelua mullistavana, kun samalla kertaa sai toimia suunnittelijana, rakentajana ja maksajana. Oppikirjoissa suunnittelu neuvotaan aloittamaan tontista ja miettimään rakennuksen hahmottelua sekä julkisivua. Tero haluaakin haastaa ajattelua ja hänellä suunnittelu lähtee sisältä ulospäin, sitten vasta tehdään julkisivu. Suunnitelma saa kalustuksen heti useammalla eri versiolla, jotta järjestystä pystyy muokkaamaan.

Pientalojen suunnittelussa pääsee ottamaan huomioon asiakkaat, ja kaikki suunnittelu lähtee asiakkaan tarpeista. Tontin maisemat vaikuttavat luonnollisesti rakennuksen suunnitteluun ja sitten on syytä laatia kriteerit toiveille ja toteutukselle. Hänelle tärkeintä on asiakkaan elämä ja arki.

– Suunnittelu on todella käytännönläheistä ja on kiva ratkoa asiakkaan yksilöllisiä tarpeita. Minun vahvuuteni on ymmärtää mistä voi saada lisää tilaa, järkevillä neliöillä voi säästää tilaa ja rahaa, Tero laskee.

Teron omiksi suosikkimateriaaleiksi lukeutuvat hirsi ja puu ylipäätään. Sisälle tuleva vesi haastaa hirren ja hän onkin pohtinut hybriditaloa, jossa olisi oleskelutilat hirttä ja märkätilat kiveä. Toki kahden materiaalin yhdistämiseen liittyy paljon rakenteisiin liittyviä seikkoja, mutta puu ja nimenomaan hirsi kuitenkin kestää hyvin Suomen oloissa.

Ihan kuin olisi saapunut kotiin

Oman talon rakentamisen aikaan suhdanteet rakennusalalla ja suunnittelussa kuitenkin muuttivat suunnitelmia. Hirsirakentamiseen pääsi perehtymään, kun vanhemmat tilasivat häneltä pihasaunan. Juuri nurkkaliitosten kohdalla kävi ilmi, että arkkitehtiosaaminen ei yksin riitä, kun puusta on veistettävä perinteisin menetelmin. Tero pyysi tuttua, osaavaa hirsiveistäjää näyttämään hirren salvoksien salat – ja sai samalla varoituksen “hirsikärpäsestä”, joka saattaa iskeä. Onneksi tuo tuttava tiesi myös tepsivän lääkkeen: Savon ammattiopiston perinteisen hirsirakentamisen opinnot. Opiskelu alkoi heinäkuussa ja heti alusta lähtien Terolla oli tunne kotiin saapumisesta. Näinhän kaiken piti mennäkin.

– Saimme piirustukset ja käsisahat. Opettaja Samuli Eskelinen käski rakentaa rakennuspukit. Se oli täydellinen aloitus. Ensin oppi välineet, sitten nurkat – ja lopulta alkoi ymmärtää koko rakennusta.

Alkuun opettelimme sahan ja erilaisten työkalujen käsittelyä, josta edettiin erilaisiin nurkkiin, palkkeihin, liitoksiin ja piilutukseen. Olemme myös opetelleet isojen puiden kaatamisen, ja se vasta kunnioitusta herättävää hommaa onkin, Tero kertoo.

Samuli tunnetaan opettajana, joka ei tee kompromisseja laadun suhteen. Hän vaatii opiskelijoiltaan tarkkuutta, huolellisuutta ja kunnioitusta rakennusperinnettä kohtaan. Juuri nämä periaatteet ovat muovanneet myös työotetta: hirsisalvos ei ole vain liitos, vaan osa sukupolvelta toiselle siirtyvää rakentamisen osaamista. Häneltä oppii tekemään kunnolla, ei sinne päin. Jokaisessa nurkassa näkyy tekijän kädenjälki – ja että sen kädenjäljen pitää kestää aikaa ja katsetta.

Tero Aarni kokee olevansa osa muutosta, jossa käsin veistetty hirsi ja yksilöllinen suunnittelu palaavat takaisin suomalaisiin pihoihin – ei nostalgiana, vaan tulevaisuutena. Hänen kaltaisillaan tekijöillä on harvinaista osaamista, joka yhdistää arkkitehtuurin, kädentaidot ja taiteen. Unelmakseen Tero mainitsee talot, joilla on sielu. Hänen suunnittelemassaan talossa olisi myös itsetoteutettua taidetta ja jo ennen rakentamista yhdessä rakennusmateriaaliksi valitut puut.

Hirsirakentajan opinnoissa hän arvostaa paljon sitä, että otetaan käyttöön kaikki kaunis perinteisestä hirsiveistosta ja huolehditaan laadusta. Meidän pitää tehdä niitä rakennuksia, jotka kestävät ja joku voi niitä parin sadan vuoden päästä ihastella. Se ei tarkoita, etteikö mitään uutta voisi tuoda. Toivalassa saadut opit ovat omiaan nostamaan hirsirakentamisen laatua. Tero kokee olevansa murroksen ajaja. Uusia juttuja ja kestävyyttä.

Osa on edelleen vahvasti sitä mieltä, että pitää tehdä kirveellä ja sähkötyökaluja ei saa käyttää. Se on kuitenkin oletus, ja jos 100 vuotta sitten rakentaneilta kysytään ja annettaisiin työkaluja veistäjälle, luultavasti kaikki ottaisivat työkalut käyttöön. Tapa on ollut perinteinen, koska hienoja työkaluja ei ole ollut käytössä. Laatu syntyy huolellisuudesta, ei kiireestä.

Hirsirakentaja kypärä päässä nojaa hirsirakennelmaan ja katsoo hymyillen kameraan.

Samuli ei ajattele, että näin on tehty aina vaan sekoittaa perinteisiin uusia työkaluja ja perinteitä kunnioittavia uusia juttuja. Antaa kokeilla ja tilaa oppimiselle. Samulikin päätyy välillä oppiin tai tarvittaessa etsii verkostostaan osaavia tekijöitä, se on merkki ammattiylpeydestä. Teron kohdalla lisäoppia haettiin todella suloisten karhunpäiden luomiseen.
– Aloitin Ilman sahaustaustaa ja nyt pystyy tekemään karhunpäitä ja rakennuksia, Tero virnistää.

Puunkuorinta on tosi raskasta työtä. Kaikkiin töihin kuuluu välttämätön paha, jonka voisi mielellään jättää välistä. Hirsirakentajan opintojen aikana opetellaan monta juttua, joita ei arjessa välttämättä päivittäin tarvitse. Kaikella on kuitenkin tarkoitus. Sulkaliitoksen osaajasta lohenpyrstö tuntuu aloittelijan hommalta. Jos ei opettele uutta, yksitoikkoinen homma saattaa saada herpaantumaan. Ennen raakaa työtä, nykyään kiinnitetään enemmän huomiota nostoihin. Ja jos jotain koulutuksessa pitäisi kehittää, liittyy asiat juuri nostokalustoon.

Teron tärkein työväline moottorisaha, kädet sekä käsien ja silmän yhteispeli. Jostain kumpuaa luovuus.

TAARNI Oy – kädenjälkeä, joka kestää

Tero Aarni on rakennusarkkitehti, jolla on poikkeuksellinen visio – ja kädet, joilla se toteutetaan. Kesäkuun alussa tuo hirsikärpänen on muuttunut TAARNI Oy -nimiseksi yritykseksi. Yritys yhdistää käsin veistetyn hirren, rakennusarkkitehdin suunnittelun ja puutaiteen: polttotaidetta Aarni on tehnyt vuodesta 2015. Hirsisaunat, omakotitalot ja ketterät piharakennukset syntyvät samasta visiosta – terveestä, hengittävästä puusta, joka kestää aikaa ja elämää. 

– Yrityksessä yhdistyy kaikki mitä osaan tehdä, tuore yrittäjä kertoo. Haluan suunnitella rakennuksia, joilla on sielu. Siksi puut valitaan yhdessä asiakkaan kanssa jo ennen rakentamista. Sisätöiden aikana syntyy taidetta: kaiteita, maisemia, lauteita ja polttokuvioita, hän jatkaa.

Kesän työtilanne näyttää hyvälle. Liikaa työtä ei voi olla, liian vähän tekijöitä vaan. Kannattaakin kysyä rohkeasti apua rakennussuunnitteluun, perinteiseen hirsirakentamiseen, remonttikohteisiin, eikä unohtaa kannata taidettakaan.

Rakennuksia, joilla on sielu – rakennusarkkitehti, joka tarttui talttaan

Ota Taarni Oy seurantaan instagramissa ja tutustu verkkosivuihin

Tulevaisuutta rakentamassa

Tero Aarni on osa muutosta, jossa käsin veistetty hirsi ja yksilöllinen suunnittelu palaavat takaisin suomalaisiin pihoihin – ei nostalgiana, vaan tulevaisuutena. Hänen kaltaisillaan tekijöillä on harvinaista osaamista, joka yhdistää arkkitehtuurin, kädentaidot ja taiteen.
– Haluan tehdä sellaisia rakennuksia, jotka kestävät. Minulle tärkeintä on, että voin sanoa: minä tein tämän ja lopputuloksen pitää heijastaa minun näkemystäni, minun kädenjälkeäni. Taidetta ei tehdä erikseen, se syntyy luonnollisena osana rakennusprosessia. Hirsikehikon ja talon arvo säilyy, kun tehdään kunnolla ja hyvistä materiaaleista. Se ei ole enää kallista luksusta, vaan yhä useammin järkevä vaihtoehto, hän pohtii.

Loppukeväästä alkoi tuntua, että opiskelu on vaan hidaste ja haluaa vaan päästä oman yrityksen pariin tekemään. Onneksi koulutus mahdollisti myös omien projektien tekemisen, onhan vahva ajatus myös tuleva työllistyminen.

– Olen kyllä nauttinut, Tero summaa.

Opintojen aikana on päästy mukaan jännittävään projektiin, mutta sen tarinan aika on myöhemmin.

Hirrestä veistetty karhun pää.
Tero Aarnin taidetta: ensimmäinen karhun pää.

Tero Aarni on tehnyt vuosikymmenen ajan upeaa taidetta. Fiilistele Instagramissa!

Hirsirakentaja Tero Aarni työhallissa katse kameraan ja kädet puuskassa.

Rakentaminen ajankohtaista?

Olipa kyseessä uusi rakennus tai remonttikohde – kysy apuun Tero Aarni.


Samuli Eskelinen hymyilee kameralle hirsihallissa Toivalassa.

Opiskele hirsirakentamista

Savon ammattiopiston perinteisen hirsirakentamisen koulutuksessa opit käsin veistämisen taidot aina nurkkasalvoksista piiluttamiseen asti – ja samalla kartutat osaamista myös puiden kaadosta, puukaupasta ja hirsirakennusten suunnittelusta.

Koulutuksen aikana tehdään erilaisia hirsirakenteita:

• erilaiset nurkkatyypit (lohenpyrstö-, satula-, sulka- ja lukkonurkka)
• pelkka-, pyöröhirsi- ja D-hirsi-rakenteet
• massiivipuiset runko- ja kattorakenteet

Koulutus toteutetaan lähiopetuksena harjoituskentällä sekä itsenäisenä opiskeluna.

Opintoihin sisältyy mm.:

✔️ Hirsiveisto perinteisin menetelmin
✔️ Erilaiset nurkka- ja liitosrakenteet
✔️ Puiden valinta, kaato ja kuljetus
✔️ Yritystoiminnan perusteet (valinnainen)