Savon Sanomien 15.8.2024 julkaisemassa sote-alan työntekijöiden palautumista käsittelevässä jutussa viitattiin Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu? – tutkimukseen. Vuosittainen seuranta vuodesta 2018 lähtien kertoo että vaikka oikeudenmukainen esihenkilötyö ja valmentava johtaminen ovat yleistyneet sote-alalla tasaisesti työstä palautuneiden työntekijöiden ja esihenkilöiden osuus ei ole suurentunut. Tutkimuksen mukaan vain 35 % työntekijöistä 40 % esihenkilöistä ja 41 % päälliköistä palautui hyvin työstään syksyllä 2023. Tutkimuksen mukaan tämä kertoo siitä että muutosmyllerrys vaikutti sotehenkilöstön työhyvinvointiin ja työstä palautumiseen heikentävästi.
Mitkä tekijät vaikuttivat esihenkilöiden hyvinvointiin ja työstä palautumiseen? Monilla sote-toimialoilla oli samaan aikaan henkilöstöpula mikä lisäsi esihenkilöiden työtä päivittäisen työn johtamisessa. Se vei pois aikaa henkilöstön johtamisesta. Esihenkilöt tekivät uuden toiminnan valmistelutyötä oman perustyönsä rinnalla. Suuri työmäärä ja haastavat tilanteet kuormittivat esihenkilöitä minkä seurauksea esihenkilön kyky toimia tukena ja kohdata työntekijöiden yksilölliset tarpeet oli todennäköisesti tavallista heikompi.
Tutkimusraportin kehitysehdotusten henki on mielestäni liian esihenkilökeskeinen. Johtopäätöksissä ehdotetaan että johdon ja esihenkilöiden pitäisi vahvistaa henkilöstön kokemusta oikeudenmukaisesta päätöksenteosta. Esihenkilöiden tulisi johtaa työyhteisöjen kehittämistyötä. Hyviä ehdotuksia mutta onko esihenkilön oltava maailman tappiin se työyhteisön keskushenkilö?
Ehdotan työyhteisön rakenteiden ja toimintatapojen rakentamista vertaispohjaisesti ja yhteisöohjautuvasti. Silloin työn suunnittelun ongelmien ratkaisemisen ja päätöksenteon prosessit toimivat ilman esihenkilön tiivistä henkilökohtaista läsnäoloa ja toimintaa. Lisäksi ne ovat esihenkilön työkuormasta ja jaksamisesta riippumattomia keinoja. Tuloksena työyhteisön jäsenet voivat paremmin ja löytävät itse joustavia ja kustannustehokkaita ratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin.
Sote-alan päätöksentekijöiden kannattaa mielestäni tutustua yhteisöohjautuvuuteen ja tunnistaa sen antamat mahdollisuudet työyhteisöille esihenkilötyölle hyvinvoinnille ja taloudelle. Rohkaistukaa antamaan työyhteisöille toimintamahdollisuuksia ja valmistautukaa tukemaan niitä. Haastakaa työyhteisöjä esittämään ratkaisuja ja kuulkaa niitä aidosti kunnioittaen ja kiinnostuneina.
Jaana Piippo
Kirjoittaja on Savon ammattiopiston lehtori ja ESR+:n osarahoittaman Polkuja yhteisöohjautuvuuteen vanhustyössä -hankkeen työyhteisömentori.
Polkuja yhteisöohjautuvuuteen vanhustyössä
- Hankeaika: 1.8.2023-31.7.2025
- Päätoteuttajat: Savonia-ammattikorkeakoulu ja Savon koulutuskuntayhtymä
- Hankkeen yhteistyöorganisaatiot: Pohjois-Savon hyvinvointialue Attendo Oy ja Pohjois-Savon Muisti ry
- Rahoitus: Hanke toteutetaan Euroopan Unionin sosiaalirahaston tuella.