Anne Kolehmaisen näppäimistöä naputtaviin sormiin tuli vipinää kun hän kuuli avonaisesta äidinkielen ja viestinnän lehtorin virasta Savon ammattiopistossa. Jo opiskeluaikana hän teki koulussa viransijaisuutta joten täysin sokkona hän ei työpaikkaa hakenut. Loppukiri kannatti: Kolehmainen valmistui vuonna 2013 Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi suomen kieli pääaineenaan ja on siitä lähtien ollut opettajana Savon ammattiopiston Toivalan kampuksella.
Kolehmainen opettaa rakennus- talotekniikka- metsä- ja pintakäsittelyalojen tulevaisuuden osaajia – hurlumhei-aloja kuten hän itse asiaa lämpöä katseessaan kuvailee. Äidinkielen opinnot eivät ole monella nuorella ensimmäisenä mielessä kun he ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat.
– Työtä tehdään enemmän persoonalla ja vuorovaikutuksella. Huumori auttaa aina hymyilee Kolehmainen.
Yli kymmenvuotisen uransa aikana alojen ammatillinen sanasto ja käyttämä kieli on tullut tutuksi. Yhteistyö tutuksi tulleiden ammatillisten opettajien kanssa sujuu loistavasti ja molempien osaaminen saatetaan yhdistää esimerkiksi auttaessa opiskelijaa tekemään näyttösuunnitelmaansa.
Amiksien ääni kuuluviin
Kolehmaisen opintojen aikana yliopistossa ammatillisen koulutuksen rooli jäi hyvin pieneksi sillä opetus tutkimus ja opiskelijoiden tulevaisuuden työpaikkatoiveet keskittyivät peruskoulu- lukio- ja korkeakoulutasolle. Rakkaudestaan suomen kieleen intohimostaan työhön ja halustaan puolustaa ammatillista koulutusta ja sen opiskelijoita Kolehmainen lähti tekemään väitöskirjaa.
– Ammatillinen koulutus etenkin kielitieteellisessä tutkimuksessa on ollut harmaa alue. Haluan saada amiksien ääntä kuuluviin.
Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa tohtoriohjelmaa tekevän Kolehmaisen väitöskirja tutkii ammattikoululaisen tekstitaitoja. Aineistonsa väitöskirjaan hän keräsi havainnoimalla talotekniikan opiskelijoiden toimintaa ja edesottamuksia koulun työmaalla sekä haastattelemalla heitä.
– Tutkimuksessa selvitän millaisia tekstitaitoja teknisen alan opiskelijat tarvitsevat työskennellessään työsalissa ammatillisen tehtävän parissa. Tekstitaidot tutkimuksessani nähdään siis osana kehittyvää ammattitaitoa. Olen oppinut paljon ammatin vaatimuksista mikä on ollut minulle vuosien työkokemuksen jälkeenkin silmiä avaava kokemus.
Kolehmaisen tutkimuksen merkitys on huomattu myös toisaalla ja hän on saanut pariin otteeseen apurahaa Suomen Kulttuurirahastolta. Apurahat ovat mahdollistaneet Kolehmaiselle opintovapaat jolloin hän on päässyt keskittymään väitöskirjan tekoon sataprosenttisesti. Väitöskirja rakentuu tutkimusartikkeleista joista yhden valmistumiseen menee keskimäärin puoli vuotta. Seuraavan artikkelin aika on syyslukukaudella 2024 jonka Kolehmainen suunnittelee olevansa pois päivätöistään Toivalan kampukselta.
Ammatillinen koulutus kiinnostaa
Ammatillisen koulutuksen saama huomio yliopisto-opinnoissa on vähitellen muuttumassa. Väitöskirjansa tutkimussuunnitelmaa tehdessään Anne Kolehmainen sai kuulla että yliopisto tervehtii ammatilliseen koulutukseen pohjautuvaa tutkimusta ilolla.
– Tutkimuskulmani osuu tiedekunnan kieli- ja viestintätieteiden laitoksen hakemaan profiiliin. Ammatillisen koulutuksen rooli on nousemassa. Yliopistoissa ollaan kiinnostuneita amiksista myös sen vuoksi että yleinen koulutustason nosto edellyttää yhä useamman ammatillisen tutkinnon suorittaneen hakeutumista ammattikorkeakouluopintojen lisäksi myös yliopistokoulutuksen.
Kolehmaisen väitöskirjan lisäksi teeman ympärillä on teossa muitakin yliopistotason tutkimuksia. Kolehmainen on päässyt myös opettamaan yliopiston opiskelijoille ammatillisen koulutuksen näkökulmaa.
– Olen käynyt kertomassa äidinkielenopettajiksi opiskeleville suomen kielen opetuksesta ammatillisessa koulutuksessa ja tämän puolen tarjoamista työmahdollisuuksista. Kiinnostusta on.
Kolehmainen kannustaa yliopiston opiskelijoita valitsemaan opintoihinsa muun muassa erityispedagogiikkaa lukivaikeuksien tukemista sekä suomi toisena kielenä (S2) -opintoja.