Inhimillisesti tehokas vanhustyö tuo aikaa kohdata ihminen

23.2.2024
Asiakas makaa sängyssä ja kuvassa näkyy hoitajan kädet, jotka pitävät kiinni.

Iltalehden vuonna 2017 julkaiseman uutisen mukaan jopa kaksi kolmesta vanhustyöntekijästä on harkinnut alan vaihtoa. Suhdeluku on pysäyttävä, kun samaan aikaan puhutaan merkittävästä hoitajavajeesta. Esimerkiksi Tehyn vuonna 2023 julkaisemassa tiedotteessa todetaan, että Suomesta puuttuu jo 16 600 sairaanhoitajaa, kun vastaava luku oli vuonna 2021 vain 8 000.

Ongelmaa on yritetty ratkaista useilla eri keinoilla ja strategioilla. Monissa maissa on esimerkiksi käynnistetty koulutus- ja rekrytointiohjelmia, jotka pyrkivät houkuttelemaan uusia työntekijöitä erityisesti vanhustenhoitoalalle. Lisäksi on kiinnitetty huomiota työolosuhteiden parantamiseen, kuten työaikojen joustavuuteen sekä tarkasteltu hoitotyötä tekevien palkkatasoa. Yksi keinoista kehittää hoitotyön laatua positiiviseen suuntaan on ollut ajatus purkaa hoitoalalle tyypillistä hierarkiaa lisäämällä hoitotyötä tekevien osallisuutta yritysten päätöksentekoon. Esimerkiksi hollantilainen kotihoitopalveluja tarjoava Buurtzorg on tunnettu siitä, että se on toiminut yhteisöohjautuvan mallin edelläkävijänä. Organisaatio on saanut laajaa tunnustusta tehokkuudesta, laadukkaasta hoidosta ja asiakastyytyväisyydestä.

Kaksi ihmistä hymyilee toisilleen.

Lyhyempi matka käveltäväksi

Yhteisöohjautuvuuden ohella myös tehokkuusajattelusta tunnettua lean-filosofiaa on ehditty kokeilla hoitotyössä eri puolilla maailmaa varsin menestyksekkäästi. Esimerkiksi Helsingin kaupungin kotihoitotyössä koettiin, että leanin myötä työstä tuli paitsi sujuvampaa ja selkeämpää myös työn hallinta ja ennakointi paranivat. Lisäksi työtä pystyi jakamaan aiempaa vastuullisemmin ja vastuunoton työtehtävistä koettiin kasvaneen.

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim kiteyttää vuonna 2017 julkaisemassaan kirjoituksessa lean-ajattelun seuraavalla tavalla: tarkoitus ei ole juosta kovempaa, vaan kävellä lyhyempi matka. Seuran mukaan ”systemaattinen, tietoon perustuva tapa kehittää toimintaa mittausten ja kokeilujen avulla sopii terveydenhuoltoalalle erinomaisesti."

 

Leanistä jouhevampaan palveluprosessiin

Kuten aiemmin on todettu, sekä yhteisöohjautuvuudesta että leanistä on saatu hyviä tuloksia, kun tavoitteena on ollut kehittää tuotanto- ja palveluprosesseja eri aloilla. Vaikka ne ovat kaksi toisistaan poikkeavaa toimintamallia, niin lähemmin tarkasteltuna niillä on melko paljon yhtymäkohtia toisiinsa. Molemmat, sekä lean että yhteisöohjautuvuus, korostavat ihmisten osallistamista, jatkuvaa oppimista ja työtehtävien tekemisen sujuvoittamista. Yhdistämällä nämä aatteet, saadaan aikaan parhaimmassa tapauksessa paitsi tuplasti tehokkuutta, myös reilu annos inhimillisyyttä vanhustyöhön.

- Lean-ajattelu perustuu kahteen päätekijään, joita ovat hukan poistaminen ja virtauksen maksimoiminen. Hukka on kaikkea sitä, mikä ei edistä halutun lopputuloksen saavuttamista, ja virtaus on se tapahtumien ketju, joka tapahtuu lopputuloksen saavuttamiseksi, kertoo Savon ammattiopiston lean-asiantuntija Risto Korhonen.

 

Tunteettomissa tuotantolinjastoissa leanin soveltaminen on suoraviivaista toisin kuin palveluprosessissa. Korhonen käyttää esimerkkinä huonosti järjestettyä kahvilalinjastoa, jonka virtaus pysähtyy, kun edellä menevä asiakas jää etsimään linjaston alkupäässä olevaa sokeria tai lusikkaa.

- Tämä aiheuttaa hukkaa eli odotusta, korjausta ja helposti ärtymystä sekä huonoa ilmapiiriä, jotka herättävät herkästi ”kuka siellä taas sählää” -kommentteja. Pahin tilanne on, kun tästä tulee totuttu toimintatapa ja hyväksymme toimintoihin tulevan hukan sekä virtauksen pysähtymisen osaksi työnkuvaa.

Sekä lean-ajattelun että yhteisöohjautuvuuden tavoitteena esimiestyön osalta on päätöksentekohierarkian madaltaminen.
Savon ammattiopiston lean-asiantuntija Risto Korhonen

Palveluprosessien mallintamisella ja lean-työkalujen käyttämisellä voidaan totutuistakin työtehtävistä kaivaa esiin hukkaa ja pullonkauloja, jolloin toiminnoista saadaan sujuvampia, tehokkaampia ja sekä tekijälleen että asiakkaalle miellyttävämpiä.

- Sekä lean-ajattelun että yhteisöohjautuvuuden tavoitteena esimiestyön osalta on päätöksentekohierarkian madaltaminen. Päätös voidaan tehdä siellä, missä tilanne havaitaan, eikä odoteta esihenkilön päätöstä, joka on hukkaa ja pysäyttää virtauksen. Esihenkilöiden tärkeimpänä tehtävänä on sujuvan työntekemisen edellytysten varmistaminen vastuualueensa työntekijöille.

Työtä muutoksen eteenpäin viemiseksi

Yhteisöohjautuvuuteen ohjautuminen, leanin käyttöönotto, saati niiden yhdistäminen eivät tapahdu hetkessä, vaan muutos vaatii aikaa ja sellaisen organisaatiokulttuurin luomista, joka kannustaa avoimuuteen, yhteistyöhön ja jatkuvaan parantamiseen. Syksyllä 2023 käynnistyneen Polkuja yhteisöohjautuvuuteen vanhustyössä -hankkeen asiantuntijatiimin tehtävänä on kulkea pohjoissavolaisten vanhustenhoitoalan tiimien mukana ja ohjata heitä ajattelemaan työstään uudella tavalla. Matkalla kohti yhteisöohjautuvaa toimintamallia rakennetaan palapalalta vaihtoehtoisia etenemisreittejä, joita pitkin vanhustyön organisaatiot voivat siirtyä asteittain yhteisöohjautuvuuteen ja saada sen myötä työhönsä inhimillistä tehokkuutta.

Hankkeen asiantuntijatiimi uskoo, että valjastamalla lean-ajattelu ja yhteisöohjautuvuuden toimintamalli vanhustyöhön voidaan paitsi parantaa työprosessien sujuvuutta, niin myös vanhusten ja työyhteisön jäsenten elämänlaatua, kun aikaa jää kiireeltä ja tehottomilta lisäaskelilta enemmän asiakkaiden kohtaamisille. Kylkiäisenä syntyy hyvin todennäköisesti myös entistä parempi työilmapiiri, jossa jokainen tiimin jäsen tuntee tulevansa kuulluksi ja olevansa tärkeä osa työyhteisöä ja sen kehittämistä.

 

 

Lähteet

 

 

Kirjoittajat:

Polkuja yhteisöohjautuvuuteen vanhustyössä

  • Hankeaika: 1.8.2023-31.7.2025
  • Päätoteuttajat: Savonia-ammattikorkeakoulu ja Savon koulutuskuntayhtymä
  • Hankkeen yhteistyöorganisaatiot: Pohjois-Savon hyvinvointialue, Attendo Oy ja Pohjois-Savon Muisti ry​
  • Rahoitus: Hanke toteutetaan Euroopan Unionin sosiaalirahaston tuella.

Tuoreimmat

Aivojen palautuminen kiireisen arjen keskellä

Nykypäivänä suuri osa tehtävästä työstä on aivotyötä. Aivotyö kuormittaa jaksamistamme, joten tarvitsemme sen vastapainoksi palautumista vapaa-ajalla, mutta myös työpäivän aikana. ”Aivotyö sujuvaksi Sakkyssa” -hanke kutsui aivotutkija, psykologian tohtori Mona Moisalan kertomaan meille, kuinka voimme vähentää aivotyöstä tulevaa kuormitusta sekä palautumaan paremmin.

17.4.2024