ISAKO-verkosto eli viisi itäsuomalaista ammatillisen koulutuksen järjestäjää tapasi Etelä-Savon ja Savo-Karjalan kansanedustajia keskiviikkona 12. maaliskuuta. Tapaamisessa oli mukana yhdeksän kansanedustajaa.
Koulutuksenjärjestäjien sanoma oli selkeä: Ammatillisen koulutuksen rahoituksen riittävyydestä pitää huolehtia koko Suomen, erityisesti Itä-Suomen osalta. Ammatillinen koulutus on keskeinen kuntien ja alueiden elinvoiman rakentaja ja kasvun turvaaja, ja ammattiosaajia tarvitaan kaikkialla. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat myös työvoimapalveluiden tärkeä kumppani.
Tapaamisen päätteeksi kansanedustajille välitettiin ISAKOn kannanotto ammatillisen koulutuksen puolesta. Kannanotto luettavissa alla.
Ammattiosaamisella saadaan kasvua Itä-Suomeen
Valtioneuvosto leikkasi 120 miljoonaa euroa ammatillisesta koulutuksesta vuodesta 2025 alkaen. Tämä on johtanut Itä-Suomessa ammatillisen koulutuksen järjestäjien koulutuspaikkojen merkittävään vähentymiseen (-1234 opiskelijavuotta) sekä osaavan henkilöstön vähentymiseen (noin -140 henkilötyövuotta). Vuonna 2024 Itä-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjät järjestivät tutkintokoulutusta yhteiskuntavastuullisesti ilman opetus- ja kulttuuriministeriön osoittamaa rahoitusta yli 900 opiskelijalle. Jatkossa tämä ei ole enää mahdollista.
Ammattiosaaminen on Itä-Suomessa työ- ja elinkeinoelämän kasvun edellytys. Työelämän osaajatarpeesta lähes puolet kohdistuu ammatillisen tutkinnon suorittaneisiin. Useilla toimialoilla tarve on vieläkin suurempi. Leikkaukset vaarantavat Itä-Suomen koulutustarjonnan riittävyyden, kaventavat jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia ja heikentävät alueen tärkeää huoltovarmuutta sekä heikentävät yritysten mahdollisuuksia saada osaavaa työvoimaa.
Ammatillisen koulutuksen piirissä oli vuonna 2024 yhteensä 336 000 opiskelijaa, mikä on saman verran kuin ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa yhteensä. Koulutustason nostaminen myös edellyttää, että yhä useampi ammatillisen tutkinnon suorittanut nuori jatkaa korkeakouluun. Vuonna 2024 ammattikorkeakoulupaikan vastaanottaneista 62 %:lla oli ammatillisen koulutuksen tausta. Ammatillisen koulutuksen merkitys jatko-opintoväylänä Itä-Suomen korkeakouluille on erityisen merkityksellinen tavoitteen saavuttamiseksi. Ilman riittäviä ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoja koulutustason nosto ei onnistu Itä-Suomessa.
Suomessa 20–29-vuotiaista lähes 20 % ja kokonaisuudessaan työikäisistä lähes 600 000 on ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa. Ammatillinen koulutus kantaa Itä-Suomessa merkittävän yhteiskuntavastuun niistä opiskelijoista, jotka tarvitsevat tavanomaista enemmän tukea. Ammatillinen koulutus vähentää työttömyys- ja syrjäytymisriskiä, lisää tuottavuutta ja ylläpitää alueellamme yhteiskuntarauhaa.
Suurin osa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista Itä-Suomessa on aikuisia ja koko Suomessakin osuus on noin 66 %. Ammattiosaajat tarvitsevat myös tulevaisuudessa mahdollisuuksia vaihtaa työuralla suuntaa tai hankkia lisää osaamista mm. ammatti- ja erikoisammattitutkinnoilla sekä hyödyntämällä oppisopimusta. Kustannuksia ei voi jättää vain työntekijöiden tai työnantajien vastuulle.
On tärkeää, että itäsuomalaiset koulutuksen järjestäjät ovat vahvasti edustettuina vuonna 2026 alkavassa kahdeksan vuotisessa toiminnanohjauksen kokeilussa. Ammatillisen koulutuksen osaaminen ja kokemus työllisyyden edistämisessä on merkittävässä roolissa myös TE-palvelu-uudistuksessa. Ammatillista koulutusta Itä-Suomessa tulisi vahvistaa, ei heikentää.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalle kohdistetaan kevään puoliväliriihessä 75 miljoonan euron leikkaus. Ammatillinen koulutus ei voi enää olla leikkauksen kohteena. Itä-Suomen kasvu edellyttää ammatillisen koulutuksen rahoituksen turvaamista riittävän ammattiosaamisen järjestämiseksi.
Ammatillisen koulutuksen rahoituksen riittävyydestä pitää huolehtia koko Suomen, ja erityisesti Itä-Suomen osalta kasvun edellytysten turvaamiseksi. Arvoisat Itä-Suomen kansanedustajat, tähän tarvitsemme teidän tukeanne!
Ota yhteyttä ISAKO-verkostoon
ISAKO tarkoittaa itäsuomalaisia, ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjiä. Vapaaehtoiseen viiden toimijan yhteistyöelimeen kuuluvat Savon koulutuskuntayhtymä (Sakky), Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (Riveria), Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä (YSAO), Etelä-Savon Koulutus Oy (Esedu) ja Itä-Savon Koulutuskuntayhtymä (Samiedu).
ISAKO on yhteinen edunvalvoja Itä-Suomen ammatilliselle koulutukselle. ISAKOn järjestämän ammatillisen koulutuksen piirissä on vuosittain noin 40.000 tutkinto-opiskelijaa ja näistä noin 70 % on aikuisopiskelijoita. ISAKO järjestää vuonna 2025 noin 16 000 opiskelijavuotta ammatillista tutkintokoulutusta, mikä on koko alueen ammatillisen toisen asteen koulutusvolyymistä noin 95 %.
Savon koulutuskuntayhtymä Sakky
- Heikki Helve, kuntayhtymän johtaja
- puh. 044 785 3050, heikki.helve@sakky.fi
- Jani Rönkkö, yhtymävaltuuston puheenjohtaja
- Sanna Kauppinen, yhtymähallituksen puheenjohtaja
Etelä-Savon Koulutus Oy Esedu
- Arja Flinkman, toimitusjohtaja
- puh. 044 711 5691, arja.flinkman@esedu.fi
- Raine Lehkonen, hallituksen puheenjohtaja
- Riikkaliina Laulainen, hallituksen varapuheenjohtaja
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria
- Esa Karvinen, kuntayhtymän johtaja, rehtori
- puh. 050 327 8191, esa.karvinen@riveria.fi
- Ville Toivanen, yhtymävaltuuston puheenjohtaja
- Sanna Rissanen, yhtymähallituksen puheenjohtaja
Itä-Savon koulutuskuntayhtymä Samiedu
- Jukka Mustonen, kuntayhtymän johtaja, rehtori
- puh. 044 550 6300, jukka.mustonen@samiedu.fi
- Tuomas Loikkanen, yhtymävaltuuston puheenjohtaja
- Petri Lajunen, yhtymähallituksen puheenjohtaja
Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä YSAO
- Kari Puumalainen, kuntayhtymän johtaja, rehtori
- puh. 040 177 8600, kari.puumalainen@ysao.fi
- Jarmo Tikkanen, yhtymävaltuuston puheenjohtaja
- Kyösti Kauppinen, yhtymähallituksen puheenjohtaja